Vammat/Elämänmuutokset
Hahmon mokatessa Death saving thrown saa hahmo vamman. DM päättää/arpoo vamman.
Vammoja voi olla:
Pelko
Kostonhalu
Silmävamma
Kuulovamma
Jalkavamma (speed tippuu 5')

Fireball loitsu
Area on 5x5 ruutua

Hahmon kuolema
Hahmoja ei normaalisti nosteta kuolleista loitsuilla.
Kuolleen hahmon maagiset esineet haudataan kuolleen mukana.

Ei-toivotut loitsut
Spirit guardians

RIP

Marcus (Mika)
Half-elf, hexblade, DDC agent, darokinian
Kuoli salamurhaajan oathbow -nuoleen toteuttaessaan erittäin mutkikasta juonta kyseisen salamurhaajan pään menoksi ja saadakseen oathbown itselleen. Oli tasolla 5.

Tarina

1. sessio 7.8.2019 (Murhakulkurit tapaavat ja kummitustalo)

Kuusi toisilleen tuntematonta kulkuria oli jokilaivan kyydissä Darokinin kaupungista Atheoksen satamakaupunkiin. Lautta pysähtyi yöksi jokisatamaan ja diplomaatti Marcus, bardi Ildjarn sekä paladiini Kioshi pääsivät nauttimaan majatalon illallista. Legioonalainen Petrus, kääpiö Dalgal sekä noita Iaoe jäivät jokilaivalle nauttimaan puuroillallista.

Laivan kyydissä oli myös kaksi vankia pieneen rautahäkkiin kytkettyinä. Toinen oli uhkaavan näköinen viikinkisoturi ja kun taas toinen oli söpö nainen, jonka suu oli kapuloitu.

Noita Iaoe siirtyi ulkohuussiin helpottamaan oloaan. Huussin seinään oli kaiverrettu kahden myyttisen seikkailijan, Neivil ja Grimson, nimet. Iaoe haaveili omasta rikkauksien ja taikaesineiden täyttämästä tulevaisuudesta kun illan hiljaisuuden rikkoi naisen kirkuna.

Majatalon pihalle juoksi nainen, joka kirkui kuin hyeena. Hän osoitti metsään, josta loikki esiin suuri joukko vihreitä suippokorvaisia scimitarein ja jousin aseistettuja goblineita. Niillä oli pahat mielessä.

Dalgal ja Petrus alkoivat mäiskiä laivaan pyrkiviä goblineita. Iaoe loihti kolme goblinia uneen. Kioshi ryntäsi majatalosta suojelemaan kirkuvaa naista. Marcus asettui majatalon oven ulkopuolelle asemiin. Ildjarn tutkaili löytyisikö majatalosta mitään arvokasta ryöstettävää.

Dalgal ja Petrus saivat valtaajat lyötyä maihin ja kävivät vastahyökkäykseen. Iaoe loihti jääsäteitä huussin takaa. Kioshi todisti kirkuvan naisen kuoleman ja joutui usean goblinin piirittämäksi. Marcus lukkiutui meleeseen goblinpomon kanssa. Ildjarn nukutti ja pilkkasi goblineita loitsuillaan.

Kovan iltatyön jälkeen kaikki goblinit saatiin hengiltä ja kaikille tarjottiin kahvia ja croissantteja palkkioksi urotöistä. Kuusikko alkoi tutustua toisiinsa paremmin ja he huomasivat kaikkien tavoittelevan kultaa ja taikaesineitä muiden henkilökohtaisten tavoitteiden lisäksi.

Kulkurit jatkoivat jokilaivalla Athenoksen suureen satamakaupunkiin, joka oli muuttunut erityisen puhtaaksi ja turvalliseksi paikaksi asua. Alkoholivero ja aseverot oli nostettu pilviin sekä huumeet oli kielletty paikallisen hallinnon mahtikäskyllä.

Kulkurit viettivät Keltaisen ruusun tavernassa iltaa kovaa viinanhintaa kiroten. Siellä he kuulivat tarinaa paikallisesta kummitustalosta, jossa kummitteli ja näkyi outoja valoja. Talo oli kuulunut alkemistille, joka osasi muuttaa raudan kullaksi. Huhujen mukaan alkemistin aarteet odottivat noutajaansa.

_Kummitustalo

Kulkurit päättivät lähteä tutkimaan kummistaloa. Talo seisoi kallioiden päällä meren rannassa. Se oli ränsistynyt ja asumattoman näköinen. Kulkurit tutkivat talon sisäpihan, josta löytyi kaivo. Kaivon pohjalla näkyi hopeaa ja noita Iaoe loihti taikurinkäden hakemaan kolikot. Kaksi isoa käärmettä kävi taikurinkäden kimppuun. Sisäpihalta löytyi myös jättiläisnäätien kolo, johon kukaan ei halunnut ryömiä.

Bardi Ildjarn ja Noita Iaoe pössyttelivät pihalla Viiden konnun mainiota ruohoa. Iaoe sai pahoinvointioireita.

Kulkurit tunkeutuivat taloon sisäpihan kautta. He huomasivat lattialla jalanjälkiä, jotka johtivat kätketylle lattiaalukulle. Paladiini Kioshi asteli luukun viereen, kun jostain talosta kuului tappouhkauksia ja demonista naurua. Bardi Ildjarn joutui pelon valtaan.

Kääpiö Dalgal johdatti ryhmän kellariin lattialuukun alta löytyviä portaita pitkin. Kellarissa oli iso kunnostettu huone, jossa oli useita vuoteita ja pöytä tuolineen. Kellarissa lymysi myös kolme miestä jouset valmiina.

Dalgal huomasi miehet ajoissa ja kulkurit perääntyivät. Bardi Idjarn alkoi jutella miesten kanssa ja sai selville niiden haluavan ostaa Viiden konnun mainiota ruohoa 20 kiloa. Miehet kertoivat vallanneensa talon ja pelotellaansa muut pois talon luota. Kaupat sovittiin pidettävän talon sisäpihalla. Petrus laittoi palamaan Viiden konnun mainiota.

Kulkurit tutkivat talon alakerran ja löysivät kolme mielenkiintoista arkkimaagien kirjoittamaa kirjaa. Yläkerran portaikossa kuului taas pahanentisiä varoituksia ja naurua.

Yläkerrasta löytyi sidottu ja suukapuloitu mies, joka kertoi olevansa kiinteistövälittäjä Ned. Hän oli tullut arvioimaan talon arvoa, sillä talo oli pian tulossa pakkohuutokauppaan maksamattomien verojen takia. Joku oli kolkannut Nedin takaapäin, josta todisteena oli kuhmu takaraivossa.

Vintille johtaneet portaat olivat tuhoutuneet. Koljatti Kioshi nosti Petruksen ja Dalgalin vintille. Siellä oli vain rikkinäisiä huonekaluja ja kuusi stirgeä. Taistelun jälkeen kulkurit lepäsivät lyhyesti ja saavuttivat toisen tason.

2. sessio 14.8.2019 (Kummitustalon salaisuus paljastuu)

Kummitustalon patiolta kuului huuto, jossa kutsuttiin kulkureita bisneksen tekoon. Kulkurit olivat epäluuloisia. Dalgal ja Iaoe asettuivat kakkoskerrokseen asemiin pation yläpuolella oleviin ikkunoihin. Marcus ja Ildjarn menivät sisäkautta patiolle neuvottelemaan.

Patiolla oli kaksi miestä, mutta puhemiehenä toimi Sanbalet niminen näkymätön mies. Sanbalet ehdotti kauppaa Viiden konnun mainiosta ruohosta. Hän halusi 20 kiloa ja tarjosi siitä hyvän hinnan. Ildjarn antoi Viiden konnun mainiota näytteeksi toiselle miehelle, joka totesi tuotteen kelvolliseksi.

Tarkkasilmäinen Iaoe huomasi patiolla lehtien liikettä ja päätteli näkymättömän miehen äänen tulevan juuri samasta kohtaan. Neuvottelut jatkuivat ja Sanbalet vaati Marcusta jäämään vieraakseen siksi aikaa, kun Ildjarn noutaisi laivalla tuotteet kartanolle. Tähän kulkurit eivät suostuneet ja ratkaisuksi löytyi tuttu ja turvallinen turpakäräjät. Patiolla alkoi taistelu.

Koboldi Raxu, katulapsi ja munkki, piileskeli jättiläisnäädän kolossa saman kummitustalon pihalla. Raxu oli nälissään ja pahasti mustelmilla. Joukko miehiä oli pieksinyt hänet edellispäivänä hänen hakiessaan turvaa hylätystä talosta. Näädänpesän edessä hän näki saman sandaalin, joka oli häntä kipeästi potkinut. Kauempaa kuului taistelun ääniä ja Raxu päätti kostaa.

Ildjarn loihti näkymättömyyden paljastavan loitsun, joka toi esiin Sanbalet miehen. Mies oli velho, joka loihti tulikuumia säteitä ilkeää Ildjarnia kohti. Pusikossa piileskeli kokenut jousimies, joka ampui myös Idjarnia. Alakerran huoneessa piileskellyt iso hobgoblin ryntäsi kaksikon kimppuun Marcus ja Ildjarn olivat pulassa.

Silloin apua alkoi saapua paikalle. Iaoe loihti taikojaan ikkunasta ja Dalgal loikkasi ikkunasta Sanbaletin niskaan. Raxu kävi jousimiehen paljaaseen pohkeeseen kiinni kostovimmalla. Kulkurit lahtasivat viholliset veripaltuksi.

Raxu esittäytyi muille. Hänet hyväksyttiin kulkurien joukkoon.

Kulkurit laskeutuivat talon kellariin. He tutkivat ison huoneen, jossa oli tilat 10 miehelle. Sieltä johti kaksi ovea, joista toinen oli salvattu. Sitä oli selkeästi yritetty murtaa ulkopuolelta.

Dalgal poisti salvan ja astui pimeään huoneeseen. Kuusi aseistettua luurankoa animoitui ja ne kävivät päälle. Niitä oli helppo listiä tylpillä aseilla. Huoneessa aukeni salaovi ja sieltä astui esiin pelottava luuranko, jolla oli velhon hattu päässä. Kulkurit päästivät murhanhimonsa valloilleen. Velhon hattu paljastui hat of greater wizardry taikaesineeksi. Dalgal laittoi hatun päähänsä.

Salaoven takaa löytyi alkemisti laboratorio. Siellä oli kultaisia esineitä, kirjoa, onnenkivi ja muuta luutattavaa. Idjarn otti onnenkivi taikaesiin ja tutki löytynyttä kirjaa, joka kertoi viisasten kivestä. Yksi kirjoista oli velhon loitsukirja.

Toinen kellarihuoneesta paljastui Sanbalet velhon huoneeksi. Sieltä löytyi eroottista runoutta, muistilappu goblin-darokin sanoista, velhon loitsukirja ja merkinantolyhty. Salakätköstä löytyi tietoa alueen vuorovesistä, muistilappu merkeistä ja muistikirja. Muistikirjassa oli merkintä Meriaave nimisen aluksen saapumisesta viiden päivän kuluttua.

Isosta huoneesta paljastui salaovi, jonka takaa paljastui karkea käytävä. Käytävä johti alaspäin ja siellä tuoksui merivesi. Seikkailijat löysivät vihreää limaa ja makuupaikkoja. Syvemmältä löytyi varasto, jossa oli 500 kullan edestä brandia ja 1000 kullan edestä oopiumipalloja. Kulkurit kiistelivät oopiumin kohtalosta. Muutama pallo sujahti bardi Ildjarnin taskuun.

Käytävä johti luolaan, josta oli pääsy merelle. Sen rannassa oli iso soutuvene. kaksi hobgoblinia ja kolme ihmistä oleskeli rannalla. Ne eivät ilahtuneet kulkureista vaan kävivät päälle. Kulkurit murjoivat vastustajia ja yksi mies yritti paeta veneellä. Urhea kääpiö Dalgal loikkasi veneeseen ja uhkaili miestä. Dalgal ei osannut itse soutaa, mutta kiroukset saivat miehen soutamaan veneen takaisin rantaan.

Mies kertoi toimineensa salakuljettajana Sanbaletin porukassa. He olivat antaneet talon yläkerroksista merkkejä salakuljettajalaivalle ja sen jälkeen he olivat soutaneet laivalle lastia hakemaan.

Konnilta löytyi mariner's armor ja pipes of remembrance.

Kulkurit lepäsivät ja laativat suunnitelman. Noita Iaoe opiskeli merkinantosysteemiä ja bardi Idjarn tutustui viisasten kivestä kertovaan kirjaan. Meriaave saapuisi pian…

Hat of greater wizardry
You can use the hat as a spellcasting focus for your wizard spells. • You can try to cast a cantrip and 1st level spell that you don’t know. The cantrip and 1st level spell must be on the wizard spell list, and you must make a DC 10 Intelligence (Arcana) check. If the check succeeds, you cast the spell. If the check fails, so does the spell, and the action used to cast the spell is wasted. In either case, you can’t use this property again until you finish a long rest.

Pipes of remembrance
This long, delicate wooden pipe features a bowl made from smooth river stone. When the pipe is lit, smoke exhaled from it does not dissipate, instead lingering around the bearer. After 10 minutes, the smoke forms moving shapes that reenact the bearer's most impressive and heroic achievements for 5 minutes. When this realistic performance is complete, the smoke dissipates. The pipe can't be used this way again until the next dawn.

Mariner's armor
Armor (light medium or heavy), uncommon
While wearing this armor, you have a swimming speed equal to your walking speed. In addition, whenever you start your turn underwater with 0 hit points, the armor causes you to rise 60 feet toward the surface. The armor is decorated with fish and shell motifs.

3. sessio (Meriaave ja liskomiehet)

Kulkurit odottivat Meriaave aluksen saapumista kummitustalon edustalle viisi päivää. Kolmantena päivänä talolle saapui Ulf niminen jousimies kaukaa Soderfjordin Jaarlikunnista. Ulf oli selkeästi viikinkien ottama orja etelästä, sillä miehellä oli yönmusta iho. Mies oli saanut Jorn nimiseltä perämieheltä vinkin kysyä hyviä töitä Sanbalet nimiseltä velholta hylätystä kartanosta. Kulkurit ottivat Ulfin porukkaan ja lupasivat osuuden seikkailujen tuotoista.
Viidentenä päivänä noita Iaoe kiipesi kartanon yläkertaa ja tähysti merta. Yksi laiva ohitti talon. Seuraavana yönä yksi laiva jäi ankkuriin talon edustalle ja viestitti kolme pitkää valomerkkiä, Iaoe vastasi merkkeihin parhaan ymmärryksensä mukaan ja sai vastaukseksi lastin noudon merkin.
Seitsemän kulkuria ja yksi vangittu salakuljettaja soutivat laivaveneellä Meriaave aluksen luokse. Se oli pieni purjelaiva. Laivan partaalta Meriaaveen puosu kuulusteli kulkureita, jotka esittivät olevansa salakuljettajia. Puosu antoi luvan kulkureiden nousta laivaan ja noutaa lasti ruumasta.
Osa kulkureista jäi veneeseen ja sitoi vangitun salakuljettajan. He nousivat myös laivaan. Laivan ruumasta löytyi tukeva lasti oopiumia ja brandia. Kulkurit näkivät myös arvokkaan aselastin.
Puosu alkoi vaatia maksua lastista. Summa oli 2000 kultaa. Kulkurit yrittivät huijata hakevansa Sanbaletin maksamaan ja vievänsä samalla lastin maihin. Puosu suuttui.
Legioonalainen Petrus menetti malttinsa. Hän yritti työntää puosun mereen, mutta valpas puosu väisti. Kosto oli välitön. Puosu iski koukun Petruksen niskaan ja alkoi raahaamaan legioonalaista ruoskittavaksi isomastolle.
Kääpiö Dalgal menetti hermonsa ja iski nuijallaan puosua. Helvetti pääsi irralleen. Noita Iaoe nukutti loitsullaan merimiehiä, jousimies Ulf antoi jousensa laulaa ja muut kävivät käsiasein merimiesten kimppuun.
Perähytistä tuli kaksi kapteenin lyyliä säilöin aseistettuna ja niiden takana operoi laivan magiankäyttäjä. Lyylit yrittivät jekuttaa kivikasvoista Kioshi paladiineja esittelemällä sulojaan, mutta Kioshin liha ei ollut heikkoa. Magiankäyttäjä loi kannelle kuunsäteen, joka laittoi Petruksen, Raxun ja Dalgalin pulaan. Ulf kävi omaa tarkka-ampuja sotaa isomaston tähystäjän kanssa.
Petrus selvisi kuunsäteestä ja ryntäsi magiankäyttäjän kimppuun. Hilpari iski lyylien välistä ja magiankäyttäjän konsentraatio katkesi. Isomaston tähystäjä naulasi nuolillaan jousimies Ulfin maihin. Kannen alta nousi Meriaaveen kapteeni Björn verinen, joka jakoi painavia iskuja tiheästi sapelillaan. Kapteenin jäljessä tuli kaksi merimiestä ja kuten myös perähytistä.
Kulkurit olivat pulassa. Ulf luuli päässeensä Valhallaan, mutta sieltä jousimies käskytettiin takaisin taistelukentälle. Dalgal kaatui kapteenin sapeliin ja tilanne muuttui epätoivoiseksi.
Noita Iaoe keksi nukuttaa haavoittuneen kapteenin. Samalla nukahti myös Petrus. Iaoe sai pari merimiestä antautumaan uhkauksillaan. Ulf sai vihdoi ammuttua tähystäjän isomastosta, joka putosi veripaltuksi kannelle.
Taistelu oli voitettu ja kolme merimiestä ja kapteeni jäivät vangeiksi.
Diplomaatti Marcus ja legioonalainen Petrus menivät tutkimaan etuhyttiä. Siellä lepäsi kolme liskomiestä riippumatoissa ja arkun takana piileskeli niiden lemmikkilohikäärme. Liskomiehet puhuivat lohikäärmekieltä, jonka Marcus oli oppinut Darokinin diplomaattijoukkojen koulutuksessa. Liskomiehet vaativat aseiden välitöntä toimitusta heimolleen. Marcus kuunteli liskomiehiä diplomaatin kärsivällisyydellä ja vakuutti toimituksen tapahtuvan huomenissa.
Kulkurit tutkivat laivan. Oopiumia oli 1000 kullan arvosta ja brandia 500 kullan edestä. Aselastin arvo oli 2000 kultaa. Kapteenilta ja muulta miehistöltä saatiin luutattua muutama lantti. Kapteenin huoneesta löytyi karttoja, joista kävi ilmi liskomiesten tukikohdan sijainti Malpheggi suolla.
Tarkkakuuloinen Iaoe kuuli koputusta lastiruumasta. Paljastui salaluukku, jossa kyyhötti kahlittu merihaltia Oceanus. Haltia kertoi käyneensä tiedustelumatkalla liskomiesten tukikohdalla Malpheggin suolla, koska liskomiehet olivat kutsuneet muita merenolentoja neuvonpitoon. Merihaltioita ei kuitenkaan oltu kutsuttu. Oceanus oli havainnut laivan tuovan aselastin liskomiehille ja hän oli kiivennyt laivaan. Haltia oli kuitenkin paljastunut ja hänet oli laitettu salaluukkuun vangiksi. Oceanus epäili liskomiehillä olevan pahat aikomukset.
Murhakulkurit keskustelivat Meriaaveen kapteeni Björn verisen kanssa. He päättivät toimittaa aseet liskomiehille ja laiva seilasi Malpheggi suon rantaan, johon laski joki. Sieltä he lähtivät kahdella laivaveneellä aselasti mukanaan kohti liskomiesten tukikohtaa.
Matkalla Dalgalille tuli kusihätä ja hän nousi veneen partaalle toimittamaan asiaansa. Joessa saalistava krokotiili kävi kääpiön nilkkaan kiinni ja veti kääpiön jokeen. Dalgalin onneksi hänellä oli merisotilaan haarniska taikaesine, joka antoi kääpiölle uimataidon. Kääpiö iski nuijallaan krokotiilin kuoliaaksi ja havaitsi sen kolme lajitoveria olevan tulossa apajille. Nopein delfiinipotkuin Dalgal hypähti vedestä takaisin veneeseen. Krokotiilit kävivät kuolleen lajitoverinsa kimppuun hyvällä ruokahalulla.
Hyttyset pistivät suolla murhakulkureita. Useampi heistä tunsi hetken päästä uupuneelta. He olivat sairastuneet malpheggin kuumetautiin.
Murhakulkurit soutivat liskomiesten tukikohdalle. Jousimies Ulf meni puskaan piiloon.
Liskomiehet saapuivat 20 liskon voimin hakemaan aseita. Niitä johti varapäällikkö Irhtos. Liskomiehet maksoivat aselastin loppusumman 1000 kultaa ja pyysivät uutta lastia kahden viikon kuluessa. Maurhakulkurit sopivat silmät suurina toimittavansa aseet ja saivat etumaksua 1000 kultaa.
Murhakulkurit punnitsivat hyökkäystä liskomiesten kimppuun tai vetäytymistä. He päättivät mennä myymään hallussaan olevat oopiumit ja brandit Fort Tenobarin satamaan. Samalla he tekivät diilin, jonka mukaan kapteeni Björn verinen auttaisi murhakulkureita myymään saaliin ja kapteeni saisi vapautensa ja laivan.
Murhakulkurit purjehtivat Fort Tenobarin satamaan. Oopiumi ja brandi saatiin kaupaksi 5% alennuksella. Kapteeni ja laiva vapautettiin. Murhakulkurit päättivät pitää lomaa kaupungissa, sillä saaliiksi saatu kulta poltteli taskuissa ja kurkut tuntuivat kuivilta.
Murhakulkurit viettivät ansaitsemaansa lomaa Port Tenobarin huonomaineisessa kaupungissa. Diplomaatti Marcus otti rauhallisesti, mutta onnistui saada turpaansa ahtaajien suosimalla kebab kioskilla. Kioshi rentoutui oluella rantabulevardilla, jossa hän huolimattomuuttaan kaasi oluensa juuripestylle terassilaudotukselle. Paikan portsari haukkui koljatin ilkeästi. Ulf päätti koittaa onneaan sataman kapakoissa kertoen tarinoita seikkailuistaan. Ne eivät kuitenkaan tehonneet, sillä eksoottinen viikinki sai pakit Tracy nimiseltä kapakkaruusulta.
Kääpiö Dalgal irroitteli kunnolla viinaa kiskoen ja urotöistään leuhkien. Hän iski mukiinmenevän neidin. He päätyivät viettämään yhteisen yön. Kävi kuitenkin ilmi, että neiti oli kaartinluutnantti Holgerin vaimo.
Legioonalainen Petrus kiersi baareja ja päätyi seuraamaan suositun bardi Göringin esitystä. Kiertelevä bardi vakuutti yleisölle Petruksessa olevan jotain outoa. Petrus tunsi yleisön katseet selässään.
Koboldi Raxu tapasi setä Augustuksen, joka halusi pitää huolta Raxusta. Augustus oli vanha velho, joka asui yksin kylmässä tornissaan. Setä opetti Raxulle arcana skillin.

Noita Iaoe päätyi kaupunkikierroksellaan uhkailukilpailuun atruaghilaisen seikkailijan Vääräsormen kanssa. Iaoe joutui vetäytymään tilanteesta yleisön hurratessa.

Murhakulkurit saavuttivat kolmannen tason.

4. sessio (Retki Malpheggin suolle)

Darokinin keskushallinnon asiamies tapasi Marcuksen Fort Tenobarissa. Asiamies Cusano oli kuullut murhakulkurien vierailusta liskomiesten tukikohdalla ja asekaupoista. Osa murhakulkureista oli ilmeisesti humalapäissään kehuskellut tekemisistään Fort Tenobarin krouveissa.

Marcus oli entinen Darokin diplomaattijoukkojen asiamies. Cusano tiesi tämän ja sen takia hän oli kiinnostunut murhakulkurien palkkaamisesta. Tehtävänä oli tiedustella liskomiesten aikomuksia ja sotavoimien vahvuutta. Palkkioksi Cusano lupasi 1000 kultaa.

Marcus vei tarjouksen muille murhakulkureille. He olivat kuulleet huhuja liskomiesten kuninkaiden haudasta ja sen kätkemistä aarteista. Murhakulkurit olivat valmiita tehtävään.

Murhakulkureilla oli yhä salakuljettajilta anastama laivavene, jolla matka liskomiesten tukikohtaan sujuisi nopeasti. Ongelmana oli vain se, että kukaan kulkureista ei ollut varsinainen merenkulkija. Legioonalainen Petrus sai ideaksi palkata vangiksi jääneen salakuljettajan, Inigon. Mies löytyi satamakrouvista ja muutaman kierroksen jälkeen Inigo oli valmis lähtemään kulkureiden matkaan.

Rockhomen vuorikääpiö Dalgal laati matkasuunnitelman liskomiesten tukikohtaan. Kulkurit menisivät liskomiesten tukikohdalle viereistä jokea pitkin ja kulkisivat jalan kahden joen välisen matkan suota pitkin.

image.png

Merimatka sujui hyvin ja kulkurit lähestyivät joen suuta. Siellä oli pari kalliosaarta, joista pienemmästä saaresta johti riippusilta suurempaan saareen. Riippusilta näytti johtavan kielekkeelle, josta avautui luola saaren sisuksiin.

Saaren takaa näkyi kaksi haita, joilla ratsasti kalaa muistuttavat humanoidit. Raxu muisti setä Augustuksen arcana opeista, että tämän näköisiä olentoja kutsuttiin sahuageiniksi ja ne olivat erityisen pahantahtoisia.

Murhakulkurit päättivät ohjata laivaveneen rantaan ja kantoivat sitä 100 metriä suolle pusikkojen ja puiden taakse piiloon. Erätaitoinen Dalgal etsi hyvän leiripaikan ja murhakulkurit yöpyivät Malpheggin suolla.

Yöllä suon hyttyset kävivät murhakulkureihin kimppuun ja Marcus sairastui Malpheggin kuumetautiin. Paladiini Kioshi paransi taudin aamulla.

Murhakulkurit lähtivät tarpomaan suon poikki kohti liskomiesten tukikohtaa Dalgalin johdolla. Ensimmäinen joki ylitettiin lautalla. Puolen päivän aikoihin murhakulkurit kohtasivat joukon bullywugeja. Ne yrittivät väijyttää kulkureita piileskelemällä lammessa, mutta kokeneet kulkurit huomasivat ne ajoissa.

Petrus, Dalgal, Kioshi ja Raxu kulkivat kohti väijytystä. Ulf, Iaoe ja Marcus hiipivät metsänrajaa pitkin bullywuggien sivustaan. Metsässä lymysi kolme bullywuggia. Yksi niistä ratsasti jättisammakolla.

Bullywugit loikkasivat sammakon tavoin lammesta kulkureiden kimppuun, mutta kulkurit olivat valmiita. Murhakulkurit kävivät molempien joukkojen kimppuun.

Taistelun tiimellyksessä noita Iaeo joutui kahden kurnuttavan bullywugin kurnutusten uhriksi ja tippui suohon. Kukaan ei vaivautunut auttamaan kuolemanportteja kolkuttavaa noitaa.

Petrus taisteli sammakkoratsastajaa vastaan ja joutui tukalaan tilanteeseen sen kitaan. Murhakulkurit saivat kovan päivätyön jälkeen bullywugit hoideltua.

Noita Iaoe nousi suosta parannusjuoman turvin, mutta hän oli huijannut kuolemaa liian kauan. Elämä oli lyhyt ja siitä oli otettava ilo irti. Iaoe oli jo kauemmin kuullut naljailua naismaisesta pukeutumisestaan ja olemuksestaan. Hän oli laittanut sen puolihaltiageenien piikkiin. Nyt hän kuitenkin tajusi, että hänen teki mieli pukeutua kuten nainen ja hän toteuttaisi sen tästä edespäin joka päivä.

Murhakulkurit luuttasivat bullywugit ja löysivät pienennysjuoman.

Matka jatkui toiselle joelle, joka ylitettiin taas lautalla. Murhakulkurit lähestyivät varovaisesti liskomiesten tukikohtaa ja löysivät kaksi luolan suuaukkoa. He valitsivat ovella varustetun sisäänkäynnin ja hiippailivat sisään.

Murhakulkurit hiipivät liskomiesten käytäviä pitkin ja löysivät useita huoneita, joissa liskomiehet viettivät aikaansa. Petrus päätti avata yhden oven ja sen takaa paljastui liskomiesupseerin huone. Marcus osasi lohikäärmekielellä haastatella upseeria. Hän kertoi konservatiivisistä shamaaneista ja edistyksellisestä kuningattaresta. Pienen suostuttelun jälkeen upseeri suostui viemään kulkurit liskomiesten kuningattaren luokse juttusille.

Murhakulkurit saapuivat harjoitussaliin, jossa liskomiessoturit harjoittelivat kuningattaren valvovien silmien alla. Kuningatar suostui keskustelemaan kulkureiden kanssa. Hän kertoi uhkaavasta vihollisesta, jota varten liskomiehet keräsivät liittoumaa. Siihen tulisi kuulumaan useita merikansoja. Ihmisiä ei oltu kutsuttu, koska niitä pidettiin epäluotettavina.

Murhakulkurit yrittivät selvittää, kuka vihollinen oli. Kuningatar ei suostunut kertomaan. Murhakulkurit ehdottivat voivansa liittyä liittoumaan, mutta kuningatar halusi ensi nähdä kulkurien pätevyyden.

Liskomiehet pitivät krokotiilejä pyhinä olentoina. Kuitenkin yksi niistä, legendaarinen Tuhathammas, oli alkanut vainota liskomiesten heimoa. Se oli syönyt useita liskomiehiä ja siirtynyt asumaan lähemmäs liskomiesten tukikohtaa. Kuningatar pyysi murhakulkureita poistamaan uhan ja näin todistamaan pätevyytensä.

Murhakulkurit suostuivat tehtävään ja lähtivät joen yläjuoksulle liskomiesoppaiden kanssa krokotiilijahtiin. Tuhathammas asui lammessa, jonka vesi oli hyvin tummaa ja pahuus hehkui alueella.

Murhakulkurit päättivät kalastaa krokotiiliin ja asettivat raadon koukkuun. Raadon sisään he kätkivät kokonaisen oopiumpallon. Ulf, Iaoe ja Marcus kiipesivät rantapuihin tähystämään krokotiiliä. Muut jäivät rannalle kalastamaan.

Tunnin onkimisen jälkeen kulkurit näkivät suuren lohikäärmeen lähestyvän syöttiä ja käyvän siihen kiinni. Samaan aikaan rantapuista hyökkäsi kolme kuristajakäärmettä puihin kiivenneiden kulkureiden kimppuun.

Käärmeet kuristivat osaa kulkureista ja kalastavilta kulkureilta katkesi siima krokotiilin vetäessä raadon suuhunsa. Tuhathammas näytti rauhoittuvan oopiumista ja se vetäytyi lammen keskelle. Murhakulkurit teurastivat käärmeet.

5. sessio (Tuhathammas ja liskomiesten vihollinen)

Iaoe kertoi löytäneensä itsensä ja pyysi muita kutsumaan itseään Emilyksi. Hän näytti naiselta.

Koljatti Kioshi laati suunnitelman krokotiili Tuhathampaan surmaamiseksi. Musta viikinki Ulf kertoi tarinoiden sanovan krokotiilin nukahtavan, jos sen kääntää selälleen. Bardi Ildjarn oli palannut lukulomaltaan ja hänen taskuistaan löytyi vielä oopiumia. Murhakulkurit paloittelivat surmaamansa kuristajakäärmeet ja tunkivat ne täyteen oopiumia.

Kului vuorokausi ja Tuhathammas lähti lammen pesästään kohti käärmelihakasoja. Kulkurit olivat piiloutuneet lähistölle. Tuhathammas söi hyvällä ruokahalulla puolet käärmeistä, kunnes se huomasi puussa piilottelevan kääpiö Dalgalin.

Tuhathammas yritti saada kääpiötä putoamaan kitaansa, mutta rohkea Dalgal päättikin hypätä krokotiilin selkään ja vyöryttää se selälleen, jolloin se legendan mukaan nukahtaisi. Kääpiön ote ei kuitenkaan pitänyt vaan Tuhathammas heilautti kääpiön pensaikkoon. Dalgal sai inspirationin sankarillisesta toiminnasta.

Murhakulkurit kävivät joukolla Tuhathampaan kimppuun ja saivat lyötyä sen veripaltuksi. Kaksi liskomiestä lähti tähystyspaikaltaan kotia kohti krokotiilin kuoltua. Legioonalainen Petrus muisti krokotiilin pesän ja Dalgal uiskenteli taikahaarniskansa ansiosta tutkimaan sen.

Krokotiilin pesän pohjalta löytyikin aikamoinen aarre. Erilaisia kolikoita ja useita taikaesineitä. Koljatti Kioshi sai maagisen nuijan, Bardi Ildjarn sai maagisen buccaneerin miekan, Raxu sai pöllön fetissin ja lisäksi löytyi maagisen pimeyden aiheuttava katapultin ammus sekä muutama taikajuoma.

Murhakulkurit palasivat liskomiesten tukikohtaan. Kuningatar oli matkoilla, mutta kulkureiden kunniaksi pidettiin suuret juhlat. Kulkurit tapasivat liskomiesten ministerin, shamaanin ja varapäällikön. Ministeri oli oppinut liskomies, joka osasi darokinin kieltä. Petrus sai selville, että kuningatar oli lähtenyt shamaanin neuvosta etsimään vastauksia liskomiesten jumalalta.

Murhakulkureille osoitettiin kaksi huonetta. Pienempään huoneeseen majoittui noita Emily. Ritarillinen Petrus asettui Emilyn oven taakse vartioon. Toiseen isoon huoneeseen majoittuivat muut. Kulkureiden ruoka oli ilmeisesti myrkytetty, koska Kioshi ja Marcus tunsivat yöllä itsensä sairaiksi. Kioshi paransi molemmat jumalallisilla voimillaan.

Yöllä kulkureiden oville saapui ryhmä koalinth (merihobgoblin) miehiä. Petrus oli vartiossa ja eikä hän päästänyt koalintheja Emilyn luokse yökylään. Siitähän kehittyi sitten kunnon tappelu. Koalinthit vihasivat erityisesti haltioita ja ne yrittivät käydä niiden kimppuun.

Koalinthin eivät pärjänneet murhakulkureille ja niiden takaa tuli kaksi suurikokokoista liskomiesmiestä terävine hampaineen ja kynsineen kulkureiden kimppuun. Niiden takana piileskeli kaksi liskomies apushamaania, jotka loihtivat aavemaiset kidat puremaan Kioshia ja Dalgalia. Dalgal joi lohikäärmeenhenkäysjuoman ja poltti liskomiehiä.

Kovan taistelun jälkeen liskomiehet saatiin lyötyä. Toinen apushamaani karkasi.

Murhakulkurit lähtivät hakemaan liskomiesten johtajaa ja pääsivät tapaamaan apupäällikköä. Bardi Ildjarn kertoi tapahtumista. Apupäällikkö kertoi koalinthien olleen vieraana ja ne olivat kieltäytyneet liittoutumasta yhteistä vihollista vastaan. Ildjarn suostutteli apupäällikön odottamaan kuningatarta eikä herättämään shamaania ohjeita varten.

Seuraavana päivänä iso osasto liskomiehiä nouti kulkurit kuningattaren eteen. Kuningattaren neuvonantajina oli shamaani ja ministeri. Bardi Ildjarn laittoi pystyyn kunnon shown. Hän sai taikatempuillaan kolmikon lumoutumaan itsestään ja selitti kaiken parhain päin.

Kuningatar oli vakuuttunut murhakulkureista ja niiden hyvistä aikeista. Hän nimesi yhteisen uhkaavan vihollisen.

Sahuaginit olivat saapuneet alueelle. Ne olivat valloittaneet liskomiesten tukikohdan. Se oli sijainnut toisen joen suulla korkeilla kallioilla. Sahuaginit olivat taikuudellaan upottaneet kallioita, jolloin jäljelle oli jäänyt kaksi kalliosaarta. Juuri näiden saarien lähellä kulkurit olivat nähneet sahuageneja ratsastamassa haiden selässä. Liskomiehet pelkäsivät sahuagenejen terrorisoivan koko aluetta ja hävittävän lopulta liskomiehet.

Liskomiehet olivat kutsuneet meren kansoja liittoutumaan sahuageneja vastaan. Koalinthit he olivat kutsuneet siitä syystä, että niillä oli tunnetusti vahva armeija. Ne myös vihasivat haltioita, joten merihaltioita ei voitu kutsua. Locathah ja merfolk kansat oli kutsuttu liittoutumaan.

Murhakulkureita pyydettiin kokoamaan liittoutumaan ja erikoistehtäviin. Heitä pyydettiin ensiksi suostuttelemaan Fort Tenobarin ja Athenoksen väkeä liittoumaan. Murhakulkurit suostuivat…

6. sessio (Aubreckin arvolaatikko)

Murhakulkurit saavuttivat 4. tason.

Murhakulkurit palasivat Fort Tenobariin. Marcus kävi kertomassa liskomiehestä ja sahuageneista Darokinin asiamiehelle ja kuittasi 1000 kullan palkkion. Kulkurit eivät päässeet suoraan Fort Tenobarin Magistraten juttusille ja niinpä he päättivät toimittaa viestin Dalgalin tutun, kaartinluutnantti Holgerin kautta.

Kulkurit löysivät kaartinluutnantti Holgerin miehineen kapakasta ja pyysivät tätä viemään kaupungin Magistratelle viestin. Luutnantti tunnisti kulkurit Dalgalin kavereiksi ja vaati päästä tapaamaan Dalgalia. Kulkurit johdattivat luutnantin miehineen Dalgalin luokse.

Kaartinluutnantti oli murhanhimoinen Dalgalia kohtaan, sillä röyhkeä kääpiö oli maannut luutnantin vaimon. Bardi Ildjarn puuttui peliin ja aloitti mahtishown. Luutnantti ihastu Ildjarnin esitykseen ja lupasi viedä Magistratelle viestin liskomiehistä ja sahuageneista. Luutnantti jätti myös toistaiseksi Dalgalin rauhaan.

Kulkurit huomasivat palkkaamansa ex-salakuljettajan nykyisen venemiehen kutsuvansa itseään kapteeni Inigoksi ja murhakulkureiden ystäväksi sataman kapakoissa. Kapteeni Inigo kuljetti kulkurit laivaveneellä Athenoksen satamakaupunkiin.

Murhakulkurit oppivat taidon veneiden käsittelyyn.

Kulkurit pääsivät kertomaan kaupungin raadille tietonsa liskomiehistä ja sahuagenuhasta. Osa raadista vaati sahuageneiden välitöntä tuhoamista. Osa halusi neuvotella ja käydä kauppaa niiden kanssa. Osa ymmärsi sahuageneita ja halusi turvata niiden oikeudet. Kulkuri Emilyä yritettiin värvätä poliittiseen toimintaan, mutta transu antoi pakit.

Murhakulkurit kutsuttiin kauppias Aubreckin ränsistyneeseen isoon kartanoon. Aubreck oli kerran ollut rikas kauppias ja sijoittanut varallisuuttaan etelän eksoottisten tavaroiden kauppaan. Hän oli lähettänyt 10 vuotta sitten arvopapereita sisältäneen metallilaatikon Laineiden keisari nimisellä purjelaivalla etelään. Laineiden keisari oli kadonnut ja Aubreck oli menettänyt metallilaatikossa olleet arvopaperit. Hän oli joutunut luopumaan alihinnalla bisneksistään velkojaan vastaan.

Laineiden keisari alus oli nähty viikko sitten ajelehtimassa lähivesillä. Kauppias Aubreck halusi palkata kuuluisat murhakulkurit hakemaan alukselta metallilaatikon ja tuomaan sen kauppiaalle. Aubreck saisi arvopapereista 100000 kultaa, joista hän suostui maksamaan kulkureille palkkioksi 10000 kultaa.

Murhakulkurit suostuivat tehtävään. He saivat vielä kuulla, että metallilaatikkon saisi auki vain kauppias Aubreck, sillä se oli voimakkaalla magialla suojattu.

Kolmen päivän purjehdus Laineiden keisari alukselle sujui kauppiaan järjestämällä kääpiöiden miehittämällä laivalla. Laineiden keisari oli huonossa kunnossa. Se oli kallistunut paapuuriin 20 astetta, purjeet olivat revenneet ja alus ui syvässä.

Kääpiöiden alus jäi 500 jalan päähän Laineiden keisarista ja murhakulkurit soudettiin aluksen luokse. Kulkurit alkoivat tutkia alusta ja löysivät runsaasti hämähäkin verkkoja. Niiden seassa piileskeli suuria hämähäkkejä ja hämähäkkiparvia. Ne kävivät useassa kohtaa kimppuun ja niitä tuki muutama ettercap olento.

Kapteenin hytistä löytyi lokikirja, joka kertoi Laineiden keisarin joutuneen myrskyyn ja ajelehtineen tuntemattoman saaren luokse. Sieltä oli alukseen hyökkäilyt tummia raakalaisia ja merkinnät loppuivat siihen.

Syvempää laivan sisuksista löytyi nyyttejä, jotka roikkuivat hämähäkkien verkoissa. Niiden sisältä tunkeutui maw demoneita. Hytistä löytyi myös karttoja etelän alueista.

Yhdessä isossa hytissä oli Lhoth jumalalle pyhitetty alttari, jota vartioi etelästä kotoisin oleva maagikko, joka näytti tumman viikingin Ulfin serkulta.

Laivan pohjalla oli runsaasti vettä, jossa kellui A kirjaimella varustettu puulaatikko. Sen sisältä löytyi sinisestä metallista valmistettu umpinainen laatikko. Se oli painava ja koljatti Kioshi otti sen kantoon.

Laineiden keisarin kimppuun hyökkäsi valtava mustekala, joka hajoitti laivaa lonkeroillaan. Kulkurit saivat osansa mustekalan raivosta. He kiirehtivät laivan kannelle viittelöimään kääpiösoutajia.

Murhakulkurit olivat pulassa laivan kannella mustekalan lonkeroiden runnellessa laivaa. Emily ja Dalgal hyppäsivät pelottomasti mereen ja liukasjalkainen Idjarn väisteli kannella lonkeroita. Koljatti Kioshi joi vedenhengitysjuoman ja hyppäsi laatikko käsissään mereen.

Dalgal teki valinnan laatikon ja Kioshin välillä. Kääpiö otti kallisarvoisen laatikon Kioshin käsistä turvaan ja jätti Kioshin veden varaan.

Koljatti Kioshi kävi ankaraa taistelua pysyäkseen veden pinnalla raskaan levyhaarniskan vetäessä koljattia kohti pohjaa. Kääpiöt kuitenkin soutivat ripeästi paikalle ja nostivat koljatin veneeseen.

Laineiden keisari upposi mustekalan hyökkäyksen seurauksena ja kääpiölaiva lähti kohti Athenoksen kaupunkia. Kauppias Aubreck oli tyytyväinen saadessaan laatikon ja maksoi kulkureille sovitun 10000 kullan palkkion.

7. sessio (Tatuointeja, Delluccin perhe ja matka pohjoiseen)

Murhakulkurit rentoutuivat seikkailun jälkeen pari viikkoa tutussa Fort Tenobarin satamakaupungissa.

Koboldi Raxu ja koljatti Kioshi tulivat hankkineeksi tatuoinnit. Raxun nahkaa koristaa surkeasti tehty yksisarvinen ja Kioshilla on taidokkaasti tehty vuokaleivos.

_{Raxun yksisarvinen}

_{Kioshin vuokaleivos}

Marcus darokinilainen, noitatransu Emily ja kääpiö Dalgal viettivät aikaa satama-alueella ja tutustuivat Delluccin perheeseen. Perheen pää Ettero Dellucci oli viehtynyt kulkureiden teoista ja iso seurue vietti useita kosteita iltoja hyvissä ravintoloissa ja bordelleissa. Kaupunkilaiset alkoivat pitää kolmikkoa Delluccin perheen jäseninä. Murhakulkureille kävi ilmi, että Delluccin perhe hallitsi alamailmaa sataman osalta.

Marcus sai 800 kullan laskun hotellista, jonka mukaan hän oli vastuussa kolmen sviitin vuokrauksesta, illallisista, juomista ja seuraneidoista. Neuvokas ex-diplomaatti Marcus sai kohtuullistettua laskun 200 kultaan erinomaisten puhelahjojensa ansiosta.

Viikinki Ulf sai varman tiedon maagisesta pitkäjousesta, joka saattaisi olla kaupan pohjoisessa Olshan kylässä.

Murhakulkurit lähtivät pohjoiseen kohti Olshan kylään maagista pitkäjousta ostamaan. Matka oli pitkä ja tylsä. Ensin paatilla Athenokseen, josta tietä pitkin kohti Darokinin kaupunkia. Sieltä tietä pitkin Akorroksen kaupunkiin. Suuren järven murhakulkurit ylittivät laivalla ja saapuivat Akesolin kaupunkiin. Ilma oli jo viileä ja muuttui täydeksi talveksi kulkureiden patikoidessa kohti Olshan kylää.
image.png

Kulkureiden reitillä pongahti lumikasasta jäämato. Se henkäisi jääpaloja, jotka iskivät kipeästi joukon edessä kuljeskeleviin Dalgaliin, Kioshiin ja Raxuun. Murhakulkurit olivat pulassa, sillä jäämato pääsi uudellen henkäisemään jäätä ja se ahmaista Dalgalin. Kääpiö tippui tajuttomaksi ja sai kriittisen vamman. Murhakulkureilla oli kova päivätyö tehdä jäämadosta silppua. Ahne Emily leikkasi jäämadon halki ja sen sisuksista löytyi Bracers of arrow deflection. Ne päätyivät viikinki Ulfin ranteisiin.

Murhakulkurit kuulivat epämielyttävää torvensoittoa kaukaisuudesta. He saapuivat Olshan kylään, jossa kaikki kyläläiset olivat väsänneet itselleen kuulosuojaimet. Kyläläiset näyttivät toivottomilta ja rättiväsyneiltä.

Kulkurit löysivät helposti KAUPPIAAN asunnon, joka oli kylän komein rakennus. KAUPPIAS oli pirteä nainen ja hän toimi kylän pormestarina. KAUPPIAS oli myös väsyneen oloinen ja hän kertoi kylää riivaamasta torvisoitosta. Torvi oli alkanut soida muutamaa viikkoa sitten ja kyläläiset eivät olleet pystyneet nukkumaan siitä asti. Ainoastaan kylän majatalossa oli äänieristetty huone, jonne mahtui 10 nukkumaan torvensoitolta turvaan.

Kymmenen päivää aikaisemmin kylän tiedustelija oli samoillut torvensoiton alkulähteelle. Soitto tuntui tulevan 10 mailin päästä vuoristossa sijaitsevasta luolasta. Paikalliset legendat kertoivat alueella sijaitsevan muinaisen temppelin. Alueella oli myös alkanut liikkua paljon örkkejä pitkästä aikaan.

Viikinkijousimies Ulf kertoi tulleensa hieromaan kauppoja maagisesta pitkäjousesta, joka oli KAUPPIAAN hallussa. Nopeasti syntyi diili, jossa murhakulkurit suostuivat lopettamaan torvensoiton ja he saisivat palkkioksi KAUPPIAAN maagisen pitkäjousen.

Murhakulkurit olivat väsyneitä ja heille annetut kuulosuojaimet eivät auttaneet torvensoittoa vastaan. He halusivat levätä ja vaativat paikkaa majatalon äänieristettyyn huoneeseen nukkumaan. Osa kyläläisistä ei sulattanut kulkureiden etuilua nukkumapaikkaan, mutta paladiin Kioshin tiukka murjaisu sai kyläläiset ymmärtämään paikkansa.

Aamulla kulkurit lähtivät kohti luolaa. Muutaman mailin kuljettuaan polkua pitkin kohtasivat kulkurit lumihirviö yetin, joka kantoi olkapäillään ilkeitä keijuolentoja, joita fraughashareiksi kutsuttiin. Keijuilla oli kuulosuojaimet korvissaan ja ne hyppäsivät yetin olkapäiltä ja alkoivat ampua lingoilla kulkureita. Yeti yritti katsellaan jäädyttää Dalgalin, muttei onnistunut. Noita Emily nukutti toisen fraughasharin ja muut hirviöt lahdattiin nopeasti. Kulkurit yrittivät kuulustella fraughasharia, mutta se puhui vain käsittämäntöntä sylvan kieltä. Olennosta päästettiin ilmat pihalle.

Fraughashareilta löytyi epäilyttävät kuulosuojaimet, joita Kioshi ei tohtinut koittaa. Dalgal laittoi kuulosuojaimet korviinsa, jotka tunkeutuivat syvälle tärykalvoon asti. Ne hieman ahdistivat, mutta toimivat todella hyvin. Dalgal ei kuullut mitään. Muille kuulosuojaimet eivät kelvanneet.
image.png
Kulkurit jatkoivat matkaansa ja saapuivat laaksoon. Luolan suuaukko näkyi vuoren seinässä ja polku johti sinne. Hieman sivussa oli pieni paaluvarustus, jota vartioi kaksi örkkiä talvivarustuksessa. Tarkkasilmäinen Dalgal havaitsi luolan suuaukon sisäpuolella ja paaluvarustuksen läheisyydessä piileskelevät jättiläiset. Ne olivat ilman paitaa ja ne olivat suunnattamon lihavia. Niiden ihosta törrötti nuolia ja katkenneita keihäitä. Niitä kutsuttiin läskijäteiksi.

da9clhq-3e915fcf-c285-4bab-8289-366a5b85f485.jpg?token=eyJ0eXAiOiJKV1QiLCJhbGciOiJIUzI1NiJ9.eyJzdWIiOiJ1cm46YXBwOjdlMGQxODg5ODIyNjQzNzNhNWYwZDQxNWVhMGQyNmUwIiwiaXNzIjoidXJuOmFwcDo3ZTBkMTg4OTgyMjY0MzczYTVmMGQ0MTVlYTBkMjZlMCIsIm9iaiI6W1t7InBhdGgiOiJcL2ZcLzFjOTc0OTI0LTZiNjktNDVlMS05YjFhLTNiM2UzYmM2NmMxN1wvZGE5Y2xocS0zZTkxNWZjZi1jMjg1LTRiYWItODI4OS0zNjZhNWI4NWY0ODUuanBnIn1dXSwiYXVkIjpbInVybjpzZXJ2aWNlOmZpbGUuZG93bmxvYWQiXX0.SO_NMIImOtnNRpNfABDcHlyhU0qJtaNGjoY-m3O_jz0

_Läskijätti

Murhakulkurit hiipivät lähemmäs ja päättivät käydä toisen läskijätin kimppuun, joka näytti tarkkailevan örkkejä iso maha nälkää kurnien. Murhakulkurit iskivät aseensa jätin suojattomaan selkään ja iso otus kirkui tuskasta. Se oli kuitenkin kestävää tekoa ja se otti kohteekseen Dalgalin. Läskijätti onnistui iskemään paksut kätensä kääpiöön ja sai vedettyä Dalgalin alleen. Otus istui Dalgalin päälle ja kääpiö katosi läskipoimuihin.

Kulkurit lahtasivat läskijätin ja alkoivat etsiä koko porukan voimin Dalgalia. Ulf sai vedettyä kääpiön pois pakaroiden alta.

Örkit olivat huomanneet kulkureiden ilmaantumisen ja tervetuliaiseksi lähettivät nuolikuuron kulkureiden niskaan. Marcus loi pimeyden, jonka turvin kulkurit lähestyivät örkkivarustusta. Ulf jäi jousitaisteluun örkkien kanssa. Luolan suuaukolla piileskellyt läskijätti lähti kulkemaan kohti kulkureita.

Murhakulkurit tulivat Marcuksen pimeyden turvin örkkivarustuksen portille ja laativat suunnitelman. Ensimmäisenä kääpiö Dalgal nostettiin Kioshin avustamana portin päälle, josta kääpiö loikkasi sisään. Raxu seurasi perässä ja avasi portin Marcukselle ja Kioshille.

Dalgal joutui taisteluun neljää örkkiä vastaan, joista suurin ja ilkein oli Orog. Dalgal otti huolella turpaan ja kaatui pihalle. Ulf kävi tuskaista jousitaistelua örkkejä vastaan ja sai harvennettua tasaisesti vihulaisia.

Marcus loi pimeyden varustuksen pihalle ja niin taistelua jatkettiin pimeydessä vihollista etsien. Raxu kävi heivaamassa yhden jousiampujaörkin paaluvarustuksen yli pihalle ja nälkäinen läskijätti alkoi syömään sitä.

Murhakulkurit saivat lopulta örkit ja läskijätin hengiltä. He luuttasivat örkit ja löysivät MAAGISEN ESINEEN.

8. sessio (Youmin temppeli ja murhakulkureiden paljastuksia)

Dalgalia kalvoi kuoleman porteilla käynti isoa jäämatoa vastaan käydyssä taistelussa. Hän punnitsi siirtymistä narkkariksi unohtaakseen tapahtuman, mutta valitsi luopuvansa kaikista päihteistä. Tällöin hän pysyisi skarppina eikä vastaavaa voisi enää tapahtua.

Viikinkibardi Ildjarn oli viettänyt Fort Tenobarissa aikaansa ja tavannut alkemisti Julienin. Alkemisti oli kovassa rahapulassaan myynyt halvalla Ildjarnille ison pommin ja muutaman vähäisemmän alkemistisen juoman.

Ex-legioonalainen Petrus oli tavannut mystisen vanhemman rouvan Alejandran, joka oli kertonut Petruksen piilevistä kyvyistä ja mahtavasta tulevaisuudesta. Petrus oli kiinnostunut Alejandrasta ja antanut tälle muutaman sadan lainan kiireellisiä menoja varten. Petruksella ei ollut rahaa, joten hän oli lainannut Deluccin perheeltä 50 kullan viikkokkokorkoa vastaan koko summan.

Murhakulkurit etsivät toista sisäänkäyntiä luolaan ja koljatti Kioshi törmäsi vahingossa lumeen hautautuneeseen duergar soturiin. Duergar oli hengetön ja sillä oli kolme örkkinuolta selässään. Duergarilta löytyi rikkinäinen pergamentti, jossa oli osa tekstistä lukukelpoista. Siinä kerrottiin temppelin löytyneen…jättiläisten olevan hyviä kaivajia…suurimman soittavan torvea… houkutelleen örkkejä…epäonnistuminen.

Toista luolan suuaukkoa ei löytynyt, joten kulkurit tyytyivät ainoaan. Sen yläpuolella oli kääpiönkielinen teksti, jossa kerrottiin Youm jumalasta. Bardi Ildjarn oli kuullut Youmista. Youmin oli löytänyt barbaarishamaani Ildra, jonka Youm oli johdattanut luolaan. Sieltä oli löytynyt hopeinen tiara, jonka kautta Youm jumala oli ottanut shamaanin hallintaan. Youm oli johdattanut shamaanin torven luokse, jonka avulla luolasta oli muokattu temppeli. Temppeliin oli avattu tunneli, jonka kautta päästiin yhteyteen Youmin jäämato kätyreihin ja avatariin. Palvojat saapuivat paikalle ja ne uskoivat saavansa jumalallisia voimia päästessään yhteyteen jäämatojen kanssa. Lopulta madot tappavat kantajansa ja tuovat avatarille ravintoa. Shamaani kauhistuu ja sulkee palvojansa temppeliin. Temppelistä ei kuulla vuosisatoihin.

Murhakulkurit hiippailivat luolaan ja tulivat t-risteykseen. Vasemmalla oli barrikadi, jota vartioi muutama duergar soturi. Oikealle käytävä näkyi jatkuvan. Bardi Ildjarn hämäsi duergareja velhonkämmen loitsulla ja kulkurit hiippailivat oikealle.

Kulkurit tulivat risteykseen, josta pääsi moneen suuntaan. Yhdestä luolasta tuli iljettävä röyhtäisytuoksu, joka sai hahmot sokaistumaan ja kärsimään happo ja myrkkyvauriota.

Murhakulkurit päättivät lähteä heti tekemään selvää röyhtäisyn lähteestä. He tulivat isoon kammioon, jossa oli viisi puolipallon muotoista mustaa kiveä. Niihin oli koverrettu oikean käden jälki. Vastakkaisella seinällä oli romautettu sisäänkäynti, jonka takaa lemusi voimakas röyhtäisytuoksu.

Murhakulkurit painoivat oikeat kätensä koloihin ja päätyivät toiseen ulottovuuteen. He kokivat voimakkaan murheellisuuden tunteen ja päästäkseen pois tunteesta heidän piti kertoa rakkautensa kohde. Dalgal rakasti raittiuttaan, Petrus rakasti tapaamansa mysteerirouvaa Alejandraa, Kioshi rakasti perhettään, Ildjarn rakasti piipputupakkaa ja Ulf rakasti äitiään.

Seuraavaksi kulkurit kohtasivat häpeäntunteen ja kaikkien piti kertoa häpeällisin tekonsa. Dalgal häpesi pelkuruuttaan ettei ollut heti lähtenyt legendaarisen krokotiilin perään Malpheggin suolla. Petrus häpesi jättäneensä legioonalaisen pulaan. Kioshi oli paennut ikkunasta taistelua kummitustalossa. Ildjarn häpesi esitystään kun toinen bardi oli ollut parempi. Ulf häpesi taistelutaitojaan kun ei ollut pystynyt auttamaan kotikylänsä puolustuksessa, jossa isä oli kuollut.

Seuraavaksi kulkureiden piti kertoa tapahtuma, jolloin joku oli uhrautunut heidän puolestaan. Dalgal muisti Kioshin uhrautuneen antaessaan lainaa haarniskan ostoon. Petrus muisteli kenturion ottaneen hänen puolestaan nuolen kylkeensä legioona-aikanaan. Kioshi muisti siskonsa uhrautuneen perheen elättäjäksi hänen tavoitellessaan paladiinin uraa. Ildjarn muisteli sokerimummon uhranneen maineensa puolustaessaan häntä. Ulf muisti isänsä uhrautuneen hänen puolestaan puolustaessaan kotikyläänsä.

Seuraavaksi kulkurit näkivät näyn madoista, jotka kaivautuivat ihmisten niskasta sisään. Ulf ja ILdjarn halusivat löytää matoja tehdä samoin. Ajatus jäi kalvamaa heitä ja he eivät pystyneet normaalisti keskittymään muuhun.

Viimeiseksi kulkurit näkivät kauhistuttavan näyn, jossa madot työntyivät ulos ihmisten kallosta ulos.

Murhakulkurit palasivat tuttuun ulottuvuuteen ja kammion seinä alkoi liikkua. Seinä sortui ja sen takaa virtasi nestemäistä kiveä. Kulkurit hyppäsivät puolipallon muotoisten kivien päälle turvaan.

Nestemäinen kivi jähmettyi ja seinästä tulleesta reiästä köpötteli 10 luurapua. Ne kävivät kulkureiden kimppuun. Ildjarn käytti alkemistilta ostamaansa pommia ja pehmitti luurapuja. Murhakulkurit olivat voittoisia pitkän taistelun jälkeen.
image.png

Kulkurit menivät tutkimaan luurapujen pesän ja löysivät kiveen upotettuja timantteja ja MAAGISEN ESINEEN. Kioshi kävi kiskomassa yhden timantin irti ja maasta ponkaisi maaelementti ylös. Seurasi pitkä taistelu, sillä maaelementti kesti hyvin ei-maagisia aseita.

Murhakulkurit menivät romautetulle sisäänkäynnille ja kääpiö Dalgalin johdolla alkoivat puhdistaa sisäänkäyntiä kivistä. Puolen tunnin kovan työn jälkeen kulkurit huomasivat kahden duergarin vakoilevan heitä. Kuuro Dalgal huusi duergareille kääpiöksi ryhmän olevan poistamassa röyhtäisyä ja torvisoittoa. Duergarit näyttivät peukkua.

Kulkurit saivat sisäänkäynnin putsattua ja sieltä kuului kammottava torventörähdys. Osa kulkureista pökertyi.

Kulkurit saivat poistettua kivet hikisen urakan jälkeen ja astuivat suureen luolaan. Siellä oli kolme alkovia, joita ryhmä meni tutkimaan. Niistä nousi kaksi epäkuollutta putrid hount monsteria, jotka kuolasivat iilimatoja. Yhdestä alkovista nousi naisaave.
image.png

Purid hountit oksensivat iilimatoja Ulfin ja Petruksen päälle. Niiden poisottamien oli hidasta puuhaa. Ulf tipahti ja sai kriittisen vamman. Pitkän taistelun jälkeen murhakulkurit olivat valmiina kohtaamaan röyhtäilijän ja torvensoittajan. Ulfin teki mieli vielä matoja.

9. sessio (Youmin temppelin loppusiivous)

Viikinki Ulf tunsi suhtautumisensa epäkuolleisiin muuttuneen. Epäkuolleet olivat putrid haunt kokemuksen jäljiltä tosi pelottavia ja pelkoa voi olla tosi vaikea hallita.

Murhakulkurit saapuivat suureen luolaan, jossa istui alaston erittäin suuri läski jättiläinen. Luolan nurkassa oli iso aukko pimeyteen. Jättiläinen puhalsi torvea, jonka ääni tainnutti kulkurit hetkeksi. Osa kulkureista kuuroutui ja alkoi pelkäämään jättiä.

image.png

Murhakulkurit kävivät jätin kimppuun ja se puolustautui yrjöämällä sisuksistaan myrkkyä. Koljatti Kioshi käytti maagista parfyymiä, joka loi hänen ympärilleen myrkyllisen hajupilven. Se ei tehonnut jättiin. Jätti sinnitteli pari kierrosta ja sitten kuopan pimeydestä nousi valtava jäämato. Se söi ensin jättiläisen ja keskittyi sen jälkeen kulkureihin.

Jäämato tarttui tuntosarvillaan Dalgalista ja piti kääpiötä otteessaan. Se henkäisi muutaman kerran jääsilppua. Kuopasta nousi vielä kaksi pienempää jäämatoa ison avuksi. Murhakulkurit saivat laittaa parastaan ja ankaran taistelun jälkeen madot oli teurastettu.

Musikantti Ildjarn otti torven ja tutki sitä. Se oli Clarion of Youm.

Murhakulkurit lepäsivät hetken ja päättivät tutkia loppuluolan. Ensin he menivät duergarien barrikadille. Kääpiö Dalgal neuvotteli väsyneiden duergarien kanssa. Ne olivat huolissaan pomostaan Ildrasta, joka oli löytänyt hopeisen tiaran. Murhakulkurit tekivät diilin, jossa he lupasivat hoidella Ildran ja duergarit lupasivat häipyä paikalta.

Ildra löytyi omasta kammiostaan. Hän oli duergar nainen, jonka silmät välkkyivät sinisinä. Kaikki ei selvästikään ollut Ildralla kunnossa ja niinpä kulkurit päättivät ottaa hopeisen tiaran duergarilta pois.

Ildra vastasi pelottavalla jäämyrsky loitsulla. Kulkurit alkoivat takoa Ildraa, joka kasvoi duergar ominaisuuden turvin jättikokoiseksi. Lopulta Ildra saatiin maahan ja sen sisältä ilmestyi sininen kipinä. Se siirtyi Dalgalin viereen ja yritti tunkeutua kääpiön sisään. Kulkurit iskivät kipinää, mutta lopulta se pääsi Dalgalin sisään.

image.png

Kääpiö Dalgal joutui kipinän tahdon valtaan. De kävi murhakavereitaan vastaan. Kioshi ja Dalgal vaihtoivat iskuja vahingoittamatta juuri raskaastihaarniskoitua toveriaan. Silloin pimeydestä iski Marcus tarkalla pitkäjousen laukauksella. Nuoli iskeytyi Dalgalin silmään ja kääpiö tippui kuin märkä rätti luolan kylmälle lattialle. Kipinä yritti vielä pullikoida, mutta kulkurit saivat sen sammumaan.

Murhakulkurit antoivat ensiapua Dalgalille, mutta silmä oli menetetty. Dalgalin pitkänmatkan hyökkäykset ja havaintoheitot kärsivät haitasta.

Hopeinen tiara oli Tiara of Youm. Se toimi siten, että kiinnittyessä siihen se ottaa kantajansa haltuun kipinähirviön avulla. Tällöin hahmo olisi jumala Youmin hallinnassa. Tiara laitettiin säkkiin.

Murhakulkurit alkoivat olemaan kärsineitä ja väsyneitä luolan puhdistuksesta, mutta murhan ja aarteenhimo sai kulkurit jatkamaan puhdistusta teehetken jälkeen.

Kolme käytävää oli jäljellä. Ensimmäisestä löytyi tyhjä arkku, jossa hopeinen tiara oli ollut.

Toisesta käytävästä löytyi madonreikiä. Kolmesta niistä purkautui myrkyllinen jäämatoparvi. Viikinki Ulf himoitsi edelleen matoja ja antautui yhden parven syötäväksi. Muut murhakulkurit huiskivat matoja liiskaksi ja Ulf halusi yhä uudelleen päästä yhteyteen matojen kanssa. Lopulta kaikki madot liiskattiin ja Ulf havaitsi, että madot eivät olleetkaan niin kivoja.

Viimeisestä kammiosta löytyi pyöreä kuoppa, jonka seinillä oli kaksi aukkoa. Niissä piileskeli kaksi grick hirviötä. Kulkurit alkoivat ampua niitä. Katosta laskeutui kolme darkmantle hirvitystä ja ne onnistuivat peittämään sisäänsä Dalgalin ja Ulfin päät. Murhakulkurit murhasivat monsut.

image.png

Murhakulkurit saavuttivat viidennen tason.

10. sessio (Kioshin sisko ja Synkmetsän tivoli)

Murhakulkurit palasivat Olshan kylään ja heitä juhlittiin sankareina. Pormestari antoi palkkioksi luvatun PITKÄJOUSEN Ulfille. Juudas niminen kauppias yritti myydä ylihintaista parannusjuomaa kulkureille, mutta koljatti Kioshi ärähti miehelle ja kaupat tulivat sopuhintaan. Kulkurit jaksoivat nauttia Olshan kylän vieraanvaraisuudesta muutaman päivän, mutta sitten pieni tuppukylä keskellä ei-mitään alkoi ahdistaa. Kulkurit lähtivät takaisin kohti Fort Tenobaria, sillä ex-legioonalaisen Petruksen velka Delluccin perheelle kasvoi koko ajan korkoa.

Parin päivän päästä kulkurit joutuivat talvimyrskyn kouriin, mutta taitava eränkävijä Ulf piti ryhmän oikealla polulla. Raxu vilustui ja oli hieman uupunut.

Murhakulkurit tulivat kahden tornin luokse, jossa oli ryhmä örkkejä lämmittelemässä suuren nuotion äärellä. Kulkurit kutsuttiin tulille. Transunoita Emily puhui hyvää örkkiä ja seurueet vaihtoivat ajatuksia. Örkit tarjosivat lämmintä mustaa viinaa ja Ildjarn tarjosi oopiumia. Örkit kertoivat ryöstökokemuksistaan ja Emily kertoi lihavien hobittikauppiaiden olevan tulossa pian paikalle.

Tornien alakerroksissa oli kaksi iso valkoista sutta, jotka niiden eläimenkesyttäjät toivat ulkoilemaan. Ilmapiiri kiristyi ja varoittamatta valkoiset sudet henkäisivät jäätävää ilmaa maurhakulkureiden päälle.

Taas murhakulkurit pääsivät toteuttamaan itseään ja pitkän taistelun jälkeen verilammikoissa makasi 13 örkkiä, orog örkki, örkkien sotalordi ja kaksi talvisutta. Murhakulkurit löysivät pienen aarteen, joka sisälsi taikajuoman ja kääröjä.

Kulkurit jatkoivat matkaa ja he saapuivat Synkmetsän pikkukaupunkiin. Kaupunki sijaitsi joen rannalla keskellä pahaenteistä Synkmetsää. Kaupunkiin oli saapunut kaupungin oman pojan vetämä Quinnin tivoli. Murhakulkurit etsivät kaupungista taikaesinekauppiasta ja heille kerrottiin alkemistin tulevan huomenna tivoliin. Alkemistilla saattaisi olla kiinnostavaa tavaraa kaupan.

Kioshi törmäsi kaupungilla koljattimetsuriin, joka kertoi nimikseen Håkan. Mies oli tullut kaupunkiin kaukaa pohjoisesta. Sattumalta hän oli naimisissa Nalla nimisen naisen kanssa, joka oli Kioshin sisko. Nannan sydän suli hänen tavatessaan Kioshin 10 vuoden jälkeen. Sisko Nanna oli jäänyt hoitamaan vanhempia Kioshin lähdettyä taistelemaan pahuutta vastaan maailmalle. Nanna oli tavannut Håkanin ja saanut kolme poikaa; Lennart, Sixten ja Albin. Vanhemmat olivat kuolleet ja Nannan perhe oli muuttanut etelään töitä hakemaan. Håkan oli päätynyt kaupunkiin metsuriksi.

Nanna tarjosi kulkureille hopeateetä ja korppuja. Kioshi vippasi siskolle 500 kultaa ja jäi yöksi. Täti Emily lupasi viedä huomenissa Nannan pojat tivoliin.

Esiintyvä artisti Ildjarn pääsi esiintymään majataloon ja veti uskomattoman shown. Hän sai mukaansa kolme bändäriä. Emily sai tietää, että tivolinjohtaja Quinn oi ollut aikaisemmin kuuluisa seikkailija. Nuoruudessaan Quinn oli ollut pikkukonna, jonka hänen tuleva vaimonsa Tessa oli laittanut kuriin. Quinn ja Tessa olivat yhdessä kokeneet uskomattomia seikkailuita, mutta Tessa oli saanut surmansa. Quinn oli kadonnut ja nyt hän oli tullut takaisin tivolinsa kanssa.

Seuraana päivänä kulkurit lähtivät tutustumaan Quinnin tivoliin. Portilla oli köyhiä lapsia pyrkimässä ilman lippua sisään ja hyväsydäminen Emily täti osti lapsille liput.

Nanna ja Håkan lähtivät viettämään laatuaikaa.

image.png

Emily, Kioshi ja Nannan lapset lähtivät tutustumaan omenakojuun. Kojulla vanha nainen myi sokeroituja omenoita. Yksi vieras lapsi meinasi tukehtua omenaan, jolloin supertäti Emily ryntäsi auttamaan lapsukaista. Tarinoissa kuulemillaan ohjeilla Emily puristi omenan ulos lapsen kurkusta.

Poikamiehet Dalgal, Ulf ja Marcus menivät tutustumaan tirkistelyesitykseen. Sitä vartioi puoliörkkiportsarit. Hinta oli kova, mutta esiintyjät olivat eksoottisen hekumallisia. Seuralaisia tarjottiin kovaan 100 kullan hintaan. Tumma viikinki Ulf kuuli hakkaamista ja vinkumista teltan takaa. Kolmikko meni tutkimaan asiaa ja he löysivät pahoinpidellyn nuoren neidon Rallan ja puoliörkkisoturin Kabran verisilmän. Ralla oli Kabranin mukaan käyttäytynyt huonosti asiakkaalle ja sai opetuksen. Ralla oli myös myynnissä hintaan 100 kultaa tunti tai pois voisi viedä lopullisesti 2000 kullan hintaan.

image.png
Kabran Verisilmä

Kolmikko päätti ojentaa Kabrania. Pimeyden erikoismies Marcus loi pimeyden ja sen suojissa kaappasi Rallan. Kabran kirosi ja uhkasi tappaa rosvot. Pimeyden väistyttyä Kabran sai avuksi kaksi portsaria. Kabran kävi käsiksi Dalgaliin ja Ulf sai niskaansa toisen portsarin. Pienen painin jälkeen Kabran kyllästyi ja veti esiin kahden käden miekan. Alkoi iskujenvaihto, jonka seurauksena portsarit ja Kabran maksivat verilammikoissa. Dalgal heitti ruumiit yhteen tivolin vankkureista. Ulf ja Dalgal palasivat katsomaan esityksen loppuun.

Marcus kuljetti neito Rallan tivolin ulkopuolelle. Nuori hemaiseva neito kertoi kovasta kohtalostaan ja halusi Marcuksesta sokerisedän. Marcus maksoi Rallalla 50 kultaa ja toivotti hyvää matkaa toiseen kaupunkiin.

Raxu ja tähti Ildjarn bändäreineen meni tutustumaan moderneihin ihmeisiin isoon telttaan. Siellä oli erilaisia puuteollisuus koneita, kuten halkomiskone, silppuri, höylä jne. Raxu huomasi yhden lapsen joutuneen jumiin silppuriin ja oli vaarassa menehtyä. Raxu hätääntyi, otti Ildjarnin merirosvosapelin ja työnsi sen koneen sisuksiin. Vahingokseen sapeli iskeytyi koneesta takaisin lapsukaisen kaulaan. Väkijoukko riuhtoi lapsen irti koneesta ja Ildjarn paransi magiallaan lapsen.

Kulkurit tutustuivat vielä titanipyörään, jota ainoastaan Kioshi jaksoi pyörittää. Palkinnoksi tuli kaksi drinkkilippua.

Kioshi huomasi yhden siskonpojistaan, Lennartin kadonneen. Hätääntyneenä hän ja Emily lähtivät etsimään poikaa. Sen sijaan Ulf lähti luistelemaan joelle. Dalgal ja Raxu menivät köydenvetokilpailunn jäälle kahta isoa metsuria vastaan. Kulkurimme hävisivät 40 kultaa metsureille.

Kioshi paikansi Lennartin Hirviö Gradzaalin teltalle, jossa minoturi esitteli voimiaan kaltereiden takana lasten heitellessä sitä lumipalloilla. Lennart oli nähty menevän jäälabyrinttiin.

image.png
Gradzaal

Kaikki murhakulkurit lähtivät etsimään Lennartia jäälabyrintistä. Raxu ja Dalgal kiipesivät labyrintin liukkaiden seinien päälle. Pian labyrintistä kuului kirkunaa ja kulkurit löysivät kuolleen lapsen. Lähistöllä piileskeli minotauri, joka ryntäsi piilostaan Ulfin kippuun iskien sarvensa viikingin rintaan. Murhakulkurit kävivät minotaurin kimppuun ja pian paikalle tuli toinenkin minotauri. Murhakulkurit saivat sarvipäät teurastettu. Labyrintistä löytyi vahingoittumaton Lennart.

Murhakulkurit kokoontuivat tivolin portille. Håkan ja Nanna lähetettiin poikien kanssa kotiin. Viestinviejä toi kulkureille lapun. Siinä pyydettiin sankareita saapumaan lähilehtoon tapaamaan Syntieraa, jotta tulevalta katastrofilta vältyttäisiin.

image.png

11. sessio (Tivolin synkkä salaisuus)

Seikkailijat menivät läheiseen lehtoon ja tapasivat alastoman nymphin, Syntiran. Naisella oli paljon asiaa, joka tiivistettynä sisälsi tiedot keiju-uhasta ja toivomus hahmojen sankaruudesta. Ilkeät keijut olivat tulleet kostamaan Synkmetsän kylän pahat teot He olivat magiallaan saaneet kyläläiset uskomaan kaiken sujuvan tivolissa mukavasti, vaikka todellisuudessa ilkeät keijut suunnittelivat joukkomurhaa. Keijujen pomona hääräsi kylmä ratsastaja pohjoisesta, joka oli vanginnut tivolin pitäjän Quinnin vaimon Tessan jääkristalliin. Ratsastaja oli uhannut Tessaa ikuisella kadotuksella, jos suuri seikkailija Quinn puuttuisi keijujen suunnitelmaan.
image.png

Syntira antoi murhakulkureille vastalääkettä keijujen magiaa vastaan, jolloin he näkisivät todellisuudessa mitä tivolissa tapahtuu. Nymphi kertoi kylmän ratsastajan kantavan jääkristallia, joka oli tuhottava, jotta Tessa pelastautuisi. Tällöin myös Quinn voisi auttaa hahmoja.

Muutama murhakulkuri alkoi puhumaan palkkiosta, mutta nymphi Syntira vetosi vain hahmojen kunniallisuuteen. Murhakulkurit lähtivät hoitamaan homman.

Suuri ilotulitus alkoi tivolissa, jonka jälkeen tunnelma muuttui. Iloiset laulut kuuluivat kulkureiden korvassa melankolisilta ja naurut kuuluivat tuskanhuutoina. Tivolin muut vierailijat eivät näyttäneet tästä välittävän vaan jatkoivat juhlintaa.

Murhakulkurit menivät ensin katsomaan moderneja insinöörinäytteitä suureen telttaan. Sisäänheittäjä kutsui kulkurit sisään ivallisesti. Teltan koneisiin jonotti kyläläisiä, jotka kokivat saman kohtalon, kun niihin tungettava puutavara.

Koneita käytti ilkeät jääkeijut. Murhakulkurit menivät halkomiskoneen viereen tutkimaan sitä ja jääkeiju veti kahvasta. Koneen kirveet silpoivat kulkureita.

Murhakulkurit ottivat oikeuden omiin käsiinsä ja alkoivat jahdata jääkeijuja. Sisäänheittäjä alkoi heilua iso piilukirves käsissään kauhua kylväen. Koko ajan tivolivieraita teurastettiin koneissa ja ovela Emily päätti toimia. Noitatransu loihti tulipallon teltan kattoon ja sorrutti teltan katon. Puolet koneista meni jumiin ja ihmishenkiä säästyi.
image.png
Jäätonttu

Marcus joutui yhden jääkeijun käsiin ja viekas keiju yritti heittää darokinilaisen silppurikoneen suppiloon. Liukas Marcus pääsi livahtamaan sivuun.

Teurastusta jatkui vielä hetken, kunnes murhakulkurit saivat hoideltua pahat jääkeijut. 19 siviiliä oli ehtinyt kuolla tonttujen käyttämiin koneisiin.

Kulkurit lähtivät tutkimaan lisää aluetta ja huomasivat useamman tivolikohteen hiljenneen. He menivät katsomaan jääveistoskilpailua, joita piti muutama pitkäkyntinen jäätonttu. Kilpailijat hakkasivat jääkuutioita, joiden sisällä oli ihmisruumiita.
image.png

Jäätontut kävivät kulkureiden päälle. Ne mutisivat kirouksen neljän kulkurin päälle. Kirous jäädytti kulkureita ja nopea liike tuntui irrottavan paloja kulkureista. Murhakulkurit löivät aseensa jäätonttuihin, jolloin niiden parrasta irtosi teräviä jääpaloja, jotka viilsivät lähistöllä olevia.
image.png
Jäätonttu

Tappelun jälkeen murhakulkurit lepäsivät lyhyesti. Tauon aikana heitä lähestyi nopea keiju, joka alkoi pilkkaamaan kulkureita. Marcus huomasi keijun kantavan kaulassaan jääkristallia, josta nymphi Syntiera oli kertonut. Kääpiö Dalgal lähti nopean keijun perään yksin, koska muut kulkurit olivat jääkeijujen kirouksesta jäykkiä.
image.png
Nopea keiju Prig

Nopea keiju juoksi juomatelttaan. Siellä suuri määrä metsureita nautti tappavia pixie keijun tarjoamia juomia. Pixie kastoi nuolenkärjen juomaan ja tulitti Dalgalia kohti. Raskas haarniska suojasi kääpiötä ja Dalgal heitti pari keihästä kohti pixietä. Pieni keiju tipahti.

Nopea keiju syöksyi Dalgalin kimppuun ja puukotti kolme kertaa kääpiötä. Dalgal alkoi ikävöidä tovereitaan.

Murhakulkurit saapuivat juomateltalle ja Dalgal tarttui vahvoilla kourillaan nopeaa keijua jalasta. Keiju ei päässyt pakoon ja murhakulkurit teurastivat sen.

Marcus hajoitti keijulta löytyneen jääkristallin. Sen paloista syntyi Tessa, joka oli heikkona. Nopeasti paikalle saapui mustiin pukeutunut kalpea hahmoa, joka kantoi Tessan läheiseen vankkuriin. Useimmat kulkureista luulivat mustan hahmon olevan tivolin johtaja Quinn.

Paladiini Kioshi lähti seuraamaan mustaa hahmoa ja halusi jutella tälle. Musta hahmo halusi olla rauhassa Tessan kanssa, mutta Kioshi halusi välttämättä häiritä miestä. Mies katsoi Kioshia pelottavasti ja Kioshi joutui kääntämään katseensa pois. Kioshi yritti vieläkin häiritä, jolloin mustiinpukeutunut mies menetti malttinsa ja hyppäsi voltin. Samalla hän oli vetänyt kaksi miekkaa esille, joilla hän silpoi KIoshia.

Neiti Emily tuli miesten väliin ja rauhoitti tilanteen.
Quinnimage.png

Musta hahmo vietti hetken Tessan kuona ja palasi kulkureiden luokse. Hän esittäytyi Quinniksi ja kiitti vaimonsa Tessan pelastamisesta. Hän palkitsi jokaisen kulkurin parannusjuomalla ja oli valmis tekemään lopun pahuudesta. Quinn kuitenkin laukoi ehdotuksen murhakulkureille. Jos he hoitelisivat kylmän ratsastajan, palkitsisi Quinn kulkurit maagisella esineellä.

Kulkurit suostuivat hoitamaan kylmän kulkurin maagista esinettä vastaan.

Kylmän ratsastaja saapui metsästä tivoliin kylmän viiman saattelemana. Levyhaarniskaan pukeutunut paha keiju kantoi kädessään hopeista glaive asetta ja päässään sillä oli parin jalan pituiset sarvet. Kylmän ratsastajan ratsuna oli mahtavat sarvet omaava epäpyhä epäkuollut sorkkaeläin. Sillä oli 5 jalkaa pitkät sarvet.

Kylmä ratsastaja haastoi murhakulkurit taisteluun järven jäällä. Noita Emily toivotti sen tervetulleeksi tulipallo loitsulla. Kylmä ratsastaja vastasi jäämyrsky loitsulla. Soturit Dalgal ja Kioshi uskaltautuivat meleeseen kylmän ratsastajan kanssa, joka osottautui legendaariseksi olennoksi. Kylmä ratsastaja regeneroi vaurioita.

Epäpyhä ratsu sai Kioshin sarviinsa ja kylmä ratsastaja huitaisi glaivella paladiinin tajuttomaksi. Emily kaatoi epäpyhän ratsun maagisilla ammuksillaan. Dalgal ei kauaa kestänyt kylmän ratsastajan glaiven edessä ja kääpiö kaatui järven jäälle. Raxu kävi parantamassa Kioshin takaisin tajuihinsa, mutta kriittinen vamma oli ehtinyt syntyä.
image.png
Kylmä ratsastaja

Raxu, Marcus ja Emily saivat viimeisillä voimillaan kylmän ratsastajan maihin. Kioshi roiski löytämäänsä duergar brandyä ratsastajan päälle ja Marcus onnistui sytyttämään näppäränä miehenä tuluksilla sen palamaan. Kylmä ratsastaja paloi sinisellä liekillä loppuun saakka.

Tivolinomistaja Quinn palkitsi murhakulkurit Kris-kris säkillä, josta saattoi kerran päivässä vetää alkemistisen common tai uncommon esineen.

12. sessio (Basu, Geirr ja orjakauppiaita Port Tenobarissa)

Kioshin vamman laatu paljastui hänen nähdessään suippokorvaisa haltioita. Paladiinin kädet alkoivat hikoilla ja otsan verisuonet pullistua. Hän halusi kostoa. Fey olennot olivat lähes tappaneet hänet ja ne saisivat tulevaisuudessa kokea Kioshin raivon.

Murhakulkurit matkasivat takaisin Fort Tenobariin. He toivat tuliaisena Petrukselle kylmän ratsastajan maagisen glaiven, joka oli glaive of mastbreaker. Kulkurit päättivät pitää kuukauden vapaata.

Kääpiö Dalgal ei raittiina miehenä aikonut roikkua kapakoissa, vaan alkoi etsiä sepäntöitä. Kaupungilla hän törmäsi Basu nimiseen parrakkaaseen mieheen, joka sai Dalgalin tuntemaan tarvitsevansa henkistä ravintoa. Basu osasi kertoa Dalgalin syvimmistä ajatuksista paljon ja hän otti Dalgalin hoiviinsa temppelikortteliin vuokrattuihin tiloihin. Basulla oli kultti, jonka hoivissa oli parikymmentä kannattajaa. Heitä kutsuttiin Basun seuraajiksi. Kulttitoimet keskittyivät itsetutkiskeluun, joogaan ja Basun pitämiin terapiasessioihin. Dalgal rahoitti kulttia kaikilla rahoillaan. Seuraavaksi hänen pitäisi pantata maagisia esineitä tai hankkia lisää rahaa, jottei Basu heittäisi häntä ulos rakkaasta kultistaan.

image.png
Guru Basu
https://consciousreminder.com/wp-content/uploads/2018/10/Osho-Rajneesh.jpg

Emily alkoi käyttää rahojaan päästessään takaisin sivistyksen pariin. Hän otti kaupunginhotellista sviitin ja alkoi elää kuin aristokraatti. Emily tutustui Geirr punaiseen, joka oli viikinki Ostlandin kuningaskunnasta. Viikinki oli toiminut viikinkiretkillä ja joutunut orjaksi Thyatikseen. Sieltä Geirr oli paennut ja saapunut Port Tenobariin. Geirr piti thyatialaisista kylpylöistä, jossa Emily ja Geirr vierailivat. Kylpylässä Geirr esitteli painitaitojaan. Geirristä tuli Emilyn uskollinen palvelija.
image.png
Geirr punainen
https://thumbs.dreamstime.com/z/comic-book-illustrated-viking-male-warrior-ax-shield-red-bearded-123545188.jpg

Kioshi majoittautui käsityöläiskortteliin Gruberin majatalon yhteishuoneeseen ja asetti elintasonsa vaatimattomaksi. Kioshin vapaa-ajan kohokohtana oli yltäkylläiset juhlat Delluccin tavernassa, jossa oli suurenmoisia bardeja, flirttiä, tanssia ja raskasta juomista.

Petrus palasi Port Tenobariin ja törmäsi Wagnerin veljeksiin. Nämä kovikset olivat Delluccin perheen palveluksessa ja he suostuttelivat Petrusta maksamaan lainan ja korot. Petrus laittoi ensin hanttiin, mutta muutaman potkun ja lyönnin jälkeen mieli muuttui. Petrus maksoi lainat kuluineen. Petrus palasi Madam Alejandran luokse ja pyysi saada majoittua madamen taloon. Madam lupasi majoittaa ex-legioonalaisen apuja vastaan.Elämäntyyliksi persaukinen Petrus valitsi vaatimattomuuden.

Raxu palasi ystävänsä velho Augustuksen luokse kylmään torniin. Hyväsydäminen Augustus oli ottanut suojiinsa kaksi irtolaista, jotka kertoivat tarinansa. He olivat vuosi sitten olleet vangittunan Magistraatti Barbaron linnassa mitättömistä rikkeistä. Yön pimeydessä heidät oli siirretty Tosi Mustafa laivaan. Kapteeni Himak oli laivan kapteeni ja hän oli esitellyt hankkimaansa maagista bulette fetishiä, jolla saattoi tehdä uskomattomia loikkia.

Kahlehdittu kaksikko oli kuljetettu orjiksi kohtalotovereidensa kanssa kauas länteen Hulen valtakuntaan, joka tunnettiin pahuuden tyyssijana. Sieltä kaksikko oli palannut hankalien vaiheiden kautta Port Tenobariin. Nyt he halusivat oikeutta itselleen. Kapteeni Himak oli paha orjakauppias ja Magistraatti oli myynyt ilmeisesti heidät orjiksi. Oikeus toteutukoot. Raxu valitsi vaatimattoman elämäntyylin.

Ildjarn palasi seikkailuilta muisto kolmesta bändäristä, joista hän oli nauttinut retkillään. Nautinto toi mukanaan myös kipua, sillä taitelijaviikingin keppi oli alkanut punoittaa. Kipu alkoi olla sietämätön ja Ildjarnia alkoi uupua. Hän haki apua luotetulta pehmeäkäsiseltä ystävältään Kioshilta. Paladiinin asetti kämmenensä Ildjarnin punoittavan kepin ylle ja pyysi apua korkeimmilta voimilta. Mitään ei tapahtunut ja Ildjarn oli yhä tuskissaan. Taitelija Ildjarn piti yllä varakasta elämäntyyliä.

Marcus alkoi elää varakkaan miehen elämää. Hän meni vierailemaan Darokinin diplomaattijoukkojen toimistolle, jossa hän tapasi vanhan tuttunsa asiamies Cusanon. Asiamies kertoi kiinnostavia uutisia Port Tenobarissa toimivasta salamurhaajasta. Kaiken järjen mukaan salamurhaaja käytti työkalunaan maagista valajousta aseenaan, sillä kaikki salamurhat vuosien ajalta oli tehty etäältä pitkäjousen nuolilla. Yksittäiset laukaukset olivat olleet tappavia. Marcus oli jo kauemmin haaveillut valajousesta ja toveri Ulfin saatua maagisen jousen oli Marcuksen kaipuu omaa maagista jousta kohden noussut megalomaalisiin mittoihin. Salamurhaajasta oli luvattu palkkioita yhteensä 10000 kullan edestä.

Salamurhaaja oli surmannut viimeksi kuulemma korruptoituneen kaartinkersantin. Salamurhaajaa pidettiin luotettavana ja kalliina. Hän oli toiminut kaupungissa jo vuosia ja kukaan ei tiennyt hänen henkilöllisyyttään.

Murhakulkurit kokoontuivat Delluccin tavernaan puimaan suunnitelmia. Marcus halusi valajousen ja Kioshi halusi karanneille orjille oikeutta. Raxu halusi kapteeni Himakin bulette fetishin. Suunnitelmana oli lyödä kaksi kärpästä kerralla. Kulkurit halusivat tilata salamurhaajalta kapteeni Himakin murhan.

Murhakulkurit kysyivät Delluccin perheeltä apua salamurhaajan kontaktointiin. Perhe suostui auttamaan asiassa pientä palkkiota vastaan. Naistenmies Ildjarilla oli henkilökohtaisempi avunpyyntö. Hän pyysi päästä Delluccin talon tiettyjen tautien parantajan luokse. Yläkerran kokenut emäntä tutki Ildjarnin punoittavaa keppiä ja myi parantaa salvaa tautiin. Punoitus katosi ja Ildjarn oli terve.

Noitatransu Emily meni raatihuoneelle tiedustelemaan kaupungin vankienhoidon käytäntöjä. Virkamies lupasi selvittää lahjusta vastaan karanneiden orjien kertomuksen vankiluetteloista.

Seuraavana päivänä murhakulkurit tapasivat Delluccin tavernan kabinetissa keikari Hansin, joka sanoi toimivansa salamurhaajan myyntimiehenä. Murhakulkurit tilasivat kapteeni Himakin salamurhan. Hans otti varausmaksun ja sanoi palaavansa asiaan seuraavana päivänä tarkan hinnan kanssa.

Katuorpo Raxu lähti varjostamaan Hansia. Mies kulki kaupunginhotelliin, jossa Hans jutteli hotellinjohta Dupontin kanssa ja poistui huoneeseensa.

Emily meni käymään raatihuoneella ja sai raportin virkamieheltä. Vankiluettelon mukaan Magistraatin linnaan oli viety yli vuosi sitten 17 vankia, joille ei oltu järjestetty tähän päivään mennessä oikeudenkäyntiä.

Seuraavana päivänä kulkurit tapasivat Hansin, jolla oli tarjous salamurhasta. Kapteeni Himakin salamurhan hinta oli 5000 kultaa. Toimutus tapahtuisi viikon sisään. Murhakulkurit suostuivat tarjoukseen ja maksoivat 2500 kultaa etumaksuna. Salamurhaan kuului myös viesti kapteenille, jonka hän saisi ennen kuolemaansa. Viesti oli "Teidän lastinne tekee teistä makkaraa".

Raxu lähti taas seuraamaan Hansia, mutta keikari huomasi hänet. Raxu palasi muiden luokse.

Illalla Emily houkutteli Hansin juhliin sviittiinsä. Ildjarn yritti juottaa Hansin känniin, mutta keikari osasi varoa ilmaisen viinan kiroja. Samaan aikaan Raxu tiirikoi Hansin hotellihuoneen oven auki. Huoneesta löytyi 60 kultaa ja kirje. Hans oli kirjoittanut äidilleen kirjeen, jossa kertoi löytäneensä hyväpalkkaisen työn ja kehui hotellinomistajaa Dupontia reiluksi kaveriksi.

Murhakulkurit tekivät pirullisen suunnitelman. Emily ehdotti kapteeni Himakin kaappaamista ja Ildjarn voisi sen jälkeen esiintyä kapteenina valepukeutumistaitojensa avulla.

Kulkurit lähtivät hakemaan arkkua, johon kapteeni sullottaisiin. Käsityöläisikorttelissa kulkurit tapasivat talkooporukan, joka rakensi tasavaltalaisten taloa palaneen talon paikalle. Miehet selittivät kannattavansa tasavallan aatetta, jota paikallinen Magistraatti Barbaro kammosi. Heidän talonsa oli poltettu jo kolme kertaa. Petrus tunsi sympatiaa miehiä kohtaan ja ehdotti hankkivansa entisiä legioonalaisia turvapalveluksi talolle. Kioshi lahjoitti tasavaltalaisille 50 kultaa ja Emily osti miehiltä ison työkalulaatikon.

Murhakulkurit menivät satamaan, jossa Tosi Mustafa purjelaiva oli kiinnittyneenä laituriin. Kulkurit nousivat laivaan lupaa kysymättä isoa työkalulaatikkoa kantaen. Laivalla oli vahdissa muutama merimies. He pysäyttivät kulkurit sönköttäen outoa läntistä hulen kieltä. Pian paikalle tuli paidaton vahti, joka osasi thyatianin kieltä.

Murhakulkurit kertoivat tuoneensa laatikon kapteeni Himakille, joka haettiin paikalle. Kapteeni Himek oli rentoon silkkiasuun pukeutunut tuuheaviiksinen mies, joka kantoi selässään suurta scimitaria ja päässään miehellä oli buletten suomuista tehty hattu.
image.png
Kapteeni Himak
https://vignette.wikia.nocookie.net/warofmercenaries/images/3/35/War_of_Mercenaries_Ottoman_warrior_final.png/revision/latest/scale-to-width-down/300?cb=20130905104235

Murhakulkurit selittivät laatikon sisällön olevan arkaluontoinen ja kapteenin pitäisi tulla katsomaan mitä se sisältää. Iso seurue siirtyi kannen alle katseilta suojaan laatikkoa avaamaan.

Murhakulkureiden katala juoni laukesi. Bardi Ildjarn loihti hypnoottisen kuvion kapteenin, vahdin ja parin sotilaan päälle. Sitten kulkurit kävivät joukolla laivan miehistön kimppuun. Ildjarn tunki sukan kapteenin suuhun, Kioshi laittoi kapteenille Youmin kahleet käsiin ja Dalgal työnsi kapteenin työkalulaatikkoon. Merimiehet saatiin taltutettua ja murhakulkurit lähtivät laivasta pois laatikko mukanaan.

Petrus johdatti laatikkoa kantavat kulkurit Madam Alejandran ovelle porvarimäelle. Madam ei ollut kovin kiinnostunut ottamaan kapteenia taloonsa Petruksen perusteluista huolimatta, mutta kulkureiden antama velhon loitsukirjasta sai madamen pään kääntymään. Kapteeni Himakilta anastettiin Bulette fetishi hattu, jonka Raxu työnsi päähänsä. Mieheltä löytyi myös pullo, jonka sisällä oli sini-ihoinen turbaanipäinen soturihahmo. Emily tunnisti pullon Lesser djinni bottle taikaesineeksi. Kapteenin vyöltä löytyi lisäksi avainnippu, jonka Ildjarn otti haltuunsa.

Kulkurit kertoivat kapteeni Himakille tätä uhkaavasta salamurha-uhasta. Kapteeni käski kulkureita ottamaan yhteyttä Terzin suvun kartanoon. Murhakulkurit työnsivät kapteenin takaisin laatikkoon ja sitä jäi vartioimaan Emilyn uskollinen palvelija Geirr punainen.

Seuraavaksi alkoi murhakulkureiden suunnitelman toinen vaihe. Tosi Mustafalla saattoi olla orjia ja ne olisisi vapautettava. Petruksen mukaan asialla ei ollut kiire, mutta muut vaativat orjien välitöntä vapautusta.

Ildjarn muuntui kapteeni Himakiksi ja bardi vaatetti Petruksen ja Marcuksen orjakauppiaiksi. Kulkurit menivät satamaan ja näkivät Wagnerin veljesten nauttivan päiväkaljojaan terassibaarissa. Kolmikko lähti Ildjarnin johdolla Tosi Mustafa alukseen ja muut kulkurit jäivät väijyyn kujalle.

Tosi Mustafan miehistö oli hälytysvalmiudessa. Vahtipäällikkö tuli selittämään hulen kielellä jotain Ildjarnille, jota vahti luuli kapteeni Himakiksi. Hulen kieltä Ildjarn ei osannut vaan näytti käsimerkein, että kolmikko halusi laivaan. Vahti selitti kiihtyneenä taukoamatta hulelen kielellä asioita Ildjarnille ja sanoista bardi ymmärsi Terzi nimen.

Ildjarn puhui vahdille thyatiksen kieltä ja valitti pääkipua. Hän kertoi Marcuksen ja Petruksen tulleen ostamaan orjia. Vahti oli epäluuloinen ja kuiskutti jotain merimiehen korvaan. Merimies poistui laivasta.

Kolmikko laskeutui syvälle laivan ruumaan ja vahti veti orjat esiin pilssivedestä. Orjien kädet ja jalat oli kahlittu ja ne olivat vyötäröltä kahleella kiinni toisissaan. Orjia oli kymmenen. Petrus tarkasteli orjat asiantuntijan ottein, sillä hän oli asunut Thyatiksen keisarikunnassa, jossa orjuus oli sallittua.

Marcus ja Petrus ostivat orjat 1000 kullan hintaan Ildjarnilta ja alkoivat kuljettaa orjia ulos laivasta. Vahti kertoi orjien olevan Hulen markkinoille, mutta Ildjarn hiljensi miehen kädenheilautuksella.

Marcus loi pimeyden, jonka turvin orjat, Petrus ja Marcus marssivat ulos laivasta. He menivät kujalle, jossa muut kulkurit odottivat heitä. Marcus hävitti pimeyden ja pian paikalle tuli neljä Wagnerin veljestä. Ne tervehtivät Petrusta ja vaativat läpikulkumaksua 20 kultaa per henkilö. Kulkurit eivät suostuneet.

Samaa aikaan Ildjarn meni kapteeni Himakin hyttiin ja tutki sen. Hän löysi merimiesarkun, jonka lukko avautui kapteeni Himakin avaimilla. Arkusta löytyi tuhansia kultakolikoita ja salapohja. Se kätki sisäänsä Tosi Mustafan lokikirjan.

Ildjarn vaatetti itsensä merimieheksi ja astui ulos kapteenin hytistä. Sen ovella oli vartiossa kaksi merimiestä, jotka katsoivat epäluuloisesti Ildjarnia. Bardi otti jalat alleen ja juoksi pois laivasta muita kulkureita kohti.

13. sessio (Wagnerin veljekset ja "kapteeni Himakin" kosiomatka)

Marcus kutsui pimeyden. Murhakulkurit antoivat Wagnerin veljesten maistaa kylmää terästä. Veljekset ulvoivat tuskasta ja muuttuivat ihmissusiksi. Ne purivat Petrusta ja Dalgalia hirvittävää lykantropiaa levittäen. Ulf kiipesi lähitalon katolle ja antoi jousensa laulaa. Emily tuuppi ostettuja orjia eteenpäin.

Valepukuekspertti Ildjarn kiiruhti muiden kulkureiden luokse. Häntä seurasi kiiluvasilmäisiä hulelaisia merimiehiä. Niitä johti munkkikoulutuksen saanut vahtipäälikkö, joka saavutti Ildjarnia.

Takajoukko jäi Emilyn tarkan tulipallon uhriksi ja miehet paloivat poroiksi. Kolme Wagnerin veljestä teurastettiin ja neljäs pakeni Ildjarnin loitsun antaessa vauhtia. Yksittäinen vahtipäälikkö ei kestänyt murhakulkureiden raivoa.

Murhakulkurit lähtivät kuljettamaan orjia kohti Madame Alejandron taloa. Heitä tuli vastaan kaartinluutnantti Holgerin johtama partio, joka pysäytti kulkurit. Holger alkoi tiedustella kulkereilta kymmenen kahlitun ihmisen tarinaa.

Selittäjä Ildjarn alkoi kertoa, miten orjat olivat päätyneet heille Tosi Mustafa purjealuksen sisuksista. Ildjarn kertoi osatotuuksia kulkureiden touhuista ja luutnantti Holger käskytti Ildjarnin ja kahlitut orjat kamarille kuulusteluihin.

Ildjarn kertoi orjien joutuneen magistraatin tyrmästä Tosi Mustafaan kapteeni Himakin hoiviin. Todisteena Ildjarnilla oli Tosi Mustafan todellinen lokikirja ja orjien kertomukset. Lokikirja oli hulen kielellä ja Ildjarn lupasi kääntää sen. Holger päästi Ildjarnin menemään.

Murhakulkurit suuntasivat Delluccin tavernaan olusille laatimaan suunnitelmaa. Tavernaan saapui thyatialainen Quintus niminen keräilijä. Hän oli ollut matkoilla ja oli kotiinpalattuaan kuullut murhakulkureiden olevan kiinnostuneita maagisista esineistä.

Quintus kysyi kulkureiden maagisista esineistä ja kertoi kolmesta omasta esineestään. Mies oli kiinnostunut Ulfin maagisesta jousesta ja yritti ostaa myös Dalgalin Mariner's armorin. Kauppoja ei tullut.

Kulkurit kysyivät baarimikolta Quintuksesta. Baarimikko osasi kertoa Quintuksen asuvan Torellin saarella, joka sijaitsi Port Tenobarin edustalla. Saari kuului Torellin suvulle, jota johti nykyään leski Valentina Torelli.

Ildjarn sai tästä hienon idean. Hän lähtisi kapteeni Himakina saarelle kosimaan Valentinaa. Tämä saattaisi tuoda esiin murhakulkureiden tilaamaan salamurhaajan.

Murhakulkurit valmistautuivat huolellisesti kosintamatkaan ja ostivat lahjoja Valentinalle. Laivamatkaa varten kulkurit etsivät käsiinsä vanhan tuttunsa kapteeni Inigon, joka toimi vuokralaivurina kulkureiden laivaveneellä Port Tenobarissa.

Ex-diplomaatti Marcus toimi kapteeni Himakin airuuna kuulutellen Himakin kosintomatkaa kaupunkilaisille. Inigo varoitteli kulkureita saaresta, että sinne rantautuminen oli kiellettyä.

Urhea seurue souti itsensä vehreän saaren luokse, joka oli noin maili kanttiinsa. Siellä oli lahdenpoukama, jossa oli laituri. Kapteeni Inigo ohjasi laivaveneen laiturin lähelle ja murhakulkurit hyppäsivät laiturille isoa työkalulaatikkoa kantaen. Laatikko kätki sisäänsä sidotun ja suukapuloidun oikean kapteeni Himakin.

Rannalla oli mökki, josta kömpi vanha ukko ja mummo. Ukko käski murhakulkureiden häipyä, mutta kapteeni Himak (Ildjarn) oli sisukas kosija eikä suostunut poistumaan Valentinaa näkemättä.

Murhakulkurit saatettiin saaren keskelle, jossa seisoi Torellin kartano. Sen portailla odotti kaksikko. Keräilijä Quintus thyatialinen ja kolmekymppinen ruskeaverikko Valentina Torelli.

Airut Marcus esitteli kapteeni Himakin ja takelteli pahasti sanoissaan. Kapteeni Himak (Ildjarn) kertoi kosintatoiveensa Valentinalle. Leski ei lämminnyt vaan lähti lenkille kahden metsästyskoiran kanssa.

Soturit Dalgal ja Petrus sekä kosija kapteeni Himak (Ildjarn) lähtivät lesken perään. Valentina piti hurjaa vauhtia ja kapteeni Himak (Ildjarn) meni hapoille. Kosija joutui pitämään lepoa, muttei antanut periksi. Dalgal nuuhki ja tutki maastoa ja sai vainun Valentinasta.

Kolmikko kierteli saarta tunnin Valentinaa etsien ja jäljet palasivat kartanolle. Keräilijä Quintus kyllästyi kosintatouhuun. Niinpä murhakulkurit huudettiin pois saarelta.

Ildjarn vaihtoi valepukua merimatkalla ja kaupunkilaisten annettiin ymmärtää, että kapteeni Himak oli jäänyt saarelle kosiomatkalleen. Kujien kätköistä kulkurit huomasivat kahden hulelaisen väijyvän heitä.

Noitatransu loihti itselleen hulen kielen ymmärtämisloitsun ja luki Tosi Mustafan lokikirjan. Siinä oli todisteita purjelaivan liikkeistä ympäri Mystaraa. Lastina Port Tenobarista oli otettu kolme kertaa orjia. Myyjänä oli toiminut Massimo niminen mies.

Murhakulkurit riensivät innokkaasti luutnantti Holgerin puheille kamarille. Kulkurit kertoivat lokikirjan tiedot Holgerille. Luutnantti oli huolestuneneen oloinen, mutta pesi kätensä jutusta.

Holger oli saanut selvityksen magistraatin linnasta. Heillä oli kateissa 10 vankikarkuria, jotka olivat olleet kahleissa Tosi Mustafa laivalla. Näistä vankikarkureista oli nyt annettu pidätysmääräys, sillä Holger oli ennättänyt jo vapauttaa orjat.

Luutnatti Holger tiesi yhden Massimon, joka toimi magistraatin linnassa. Tämä mies oli Massimo Barabaro, magistaraatin perijä ja nykyinen läänin virkaatekevä johtaja. Magistraatti Barbaro vietti nykyään aikaansa rouvansa kanssa kartanossaan kartanorannalla eikä vaivannut päätään kaupungin asioista. Poika hoiti asioita. Holger ei aikonut liata käsiään tähän paskakasaan.

Murhakulkurit lähtivät kamarilta ja joutuivat parin korttelin päässä väijytykseen. Kaksi genie hirviötä kävi kulkureiden päälle. Toinen oli punaihoinen sarvipäinen lihaskimppu efreeti, joka löi kahdella scimitarin iskulla Ildjarnin maihin. Toinen oli turbaanipäinen sini-ihoinen lentotaitoinen djinni, joka kylvi kuolemaa ympärilleen rivakoilla scimitariniskuilla.
image.png

Emily loihti tulipallon, joka sytytti viereisen talon ullakon. Murhakulkurit teurastivat hirviöt ja niiden jäänteet katosivat toiseen ulottuvuuteen. Silminnäkijät huusivat Emilyn sytyttäneen talon ullakon. Kulkurit sammuttivat palon ja luutnatti Holger saapui paikalle.

14. sessio (Salamurhaaja paljastuu, lohikäärme ja Marcuksen kohtalo)

Kaartinluutnantti Holger kuulusteli murhakulkureita, jotka kertoivat genie hirviöiden hyökkäyksestä. Efreeti ja djinni olivat hävinneet kuoltuaan, joten todisteita ei ollut. Silminnäkijä syytti Emilyä tulipalon sytyttämisestä tulipallo loitsulla. Luutnantti Holger käski murhakulkureiden pysyä erossa vaikeuksista ja lähti nukkumaan. Paikalle tuli vielä tulipalosta kärsineen talon omistaja, joka oli kovin huolissaan remonttikuluista ja vuokratuotoista. Emily kovisteli miehen matkoihinsa.

Kulkurit suuntasivat kaupunginhotellille Emilyn sviittiin laatimaan suunnitelmaa. He aloittivat sataman tarkkailun tarkoituksena seurata Torellin saarelle meneviä ja palaavia veneitä. Yövahdiksi satamaan laitettiin vanha tuttu kapteeni Inigo ja päivisin vartiointia suoritti Emilyn palvelija viikinki Geirr. Vapaa-aikanaan kaksikko vartioisi työkalulaatikko, jossa kapteeni Himak yhä oli vankina. Kulkurit jäivät itse odottelemaan sviittiin.

Seuraavana päivänä murhakulkurit menivät jaloittelemaan satamaan ja huomasivat Torellin saarelta soutavan keräilijä Quintuksen. Kulkurit menivät tervehtimään miestä, joka alkoi heti hieroa kauppaa taikaesineistä. Quintus pyysi kulkureita jättämään leski Valentinan rauhaan, sillä nainen halusi olla rauhassa. Quintus jatkoi matkaansa Delluccin tavernaan.

Noitatransu Emily meni käymään raatihuoneella, jossa hän lahjoi tutun kirjurin penkomaan vankitietoja lisää. Selvisi, että magistraatin linnan kirjoilla oli nelisenkymmentä vankia, joita ei oltu tuomittu. Vangitsemissyy oli yleisimmin mellakka, vallankumoksellisuus tai virkavallan vastustaminen.

Murhakulkurit vetäytyivät Emilyn sviittin aikaa tappamaan. Ilta sujui mukavasti ja ex-diplomaatti Marcus meni sviitin parvekkeelle haukkaamaan happea. Varis lensi Marcuksen luokse ja tiputti käärön parvekkeen lattialle. Murhakulkuri nosti käärön ja luki sen. Siinä sanottiin ”lopettakaa pelleily”. Marcus nosti katseensa lapusta ja mietti asiaa.

Samalla yön pimeydestä lensi nuoli, joka iskeytyi Marcuksen olkapäähän aiheuttaen suurta tuskaa. Sitten tuli toinen nuoli, joka pureutui kulkurin rintaan. Ex-diploomatti putosi kuolevana parvekkeen lattialle.

Emily ja Dalgal pelasivat korttia viinirypäleitä välillä napostellen, kun he kuulivat Marcuksen korahtelua parvekkeelta. Kaksikko ryntäsi katsomaan toveriaan, joka makasi tajuttomana verilammikossa. Dalgal juotti Marcukselle parannusjuoman ja kulkuri tuli tajuihinsa.

Lisää nuolia ei ammuttu ja murhakulkurit yrittivät päätellä mistä päin nuolet olivat lentäneet. Älyllä tätä kolmikkoa ei oltu siunattu ja niinpä tutkimus ei johtanut tulokseen. Marcuksen saamasta vahingon määrästä kolmikko päätteli surma-aseen olevan valajousi.

Murhakulkurit vetäytyivät nukkumaan. Marcus tiesti olevansa valajousen kohde seuraavan viikon. Uni ei tullut heti silmään.

Aamulla murhakulkurit uskaltautuivat ulos ja lähtivät satamaan. Quintuksen vene oli yhä laiturissa ja kapteeni Inigon mukaan yksikään vene ei ollut tullut tai mennyt Torellin saarelle. Kulkurit menivät Quintuksen venettä tutkimaan. Dalgal ja Emily laskeutuivat veneeseen, joka oli tavallinen soutuvene. Marcus jäi kauemmas tynnyrin taakse väijyyn.

Emily koitti löytää soutuveneestä jotain esim. salalokeroa. Mitään ei löytynyt. Dalgal otti ronskimmat otteet käyttöön ja kumautteli sotavasarallaan runkoa, josko salalokero löytyisi.

Meteli toi paikalle uteliaan ryhmän, jota johti leijonamaskiin pukeutunut puolituinen. Ryhmä oli aseistautunut. Leijonamaskihobitti kertoi olevansa satama-alueen suojelija ja murhakulkurit olivat rikkoneet Quintuksen soutuvenettä. Maksu olisi 300 kultaa eli noin kolme kertaa uuden veneen hinta. Emily kieltäytyi ja leijonamaskihobitti kertoi heidän olevan Delluccin perheen asialla. Emily kertoi murhakulkureiden olevan Delluccin suvun ystäviä ja leijonamaskihobitin olisi hyvä mennä tarkastamaan asia Delluccien luota. Ryhmä häipyi.

Murhakulkurit pähkäilivät salamurhaajan henkilöllisyyttä ja päättivät pyytää apua korkeimmilta voimilta. He menivät Port Tenobarin temppelikortteliin ja valitsivat ensimmäiseksi vierailupaikaksi Thyatiksen kirkon temppelin. He pääsivät pappi Lucanuksen puheille, joka esitteli uskontonsa palveluja. Divinity loitsulla tehty tiedustelu maksaisi kulkureille 3000 kultaa. Hinta oli liian kova ja kulkurit siirtyivät seuraavaan temppeliin.

Murhakulkurit tulivat Al-Kalimin iänkaikkisen totuuden moskeijaan. He pääsivät imaami Odionin puheille. Emily kertoi muunneltua totuutta salamurhayrityksestä, jonka todennäköisesti olivat suorittaneet Hulen kansan pahat vääräuskoiset. Hän pyysi Al-Kalimilta selvyyttä asiaan. Imaami innostui Hulen uskon mahdollisesta syyllisyydestä ja lupasi divinity loitsun 1000 kullan hintaan. Murhakulkurit antoivat Marcukseen osuneet kaksi nuolta imaamille ja käskivät kysymään Al-Kalimilta kuka oli viime yönä yrittänyt salamurhata nuolilla Marcuksen.

Imaami meni tekemään loitsunsa ja palasi vartin päästä. Hän kertoi Al-Kalimin vastanneen ”Hän joka asuu saarella”.

Murhakulkurit alkoivat epäillä Quintusta ja Valentinaa ja päättivät lähteä tutkimaan Torellin saarta. Quintuksen vene oli yhä satamassa ja kolmikko lähti sillä soutamaan saarelle.

Kolmikko ei soutanut saaren laiturille vaan niemennokkaan, jonka pusikkoon he kätkivät veneen. Kulkurit lähtivät tutkimaan saarta, joka oli metsän peitossa. Emily huomasi aukiolle astuessaan puun juurella metsästyskoiran ja vastakkaisella puolella kukkulalla kiven takaa piilottelevan hahmon.

Huppuun pukeutunut hahmo laukoi jousella Marcusta kohden. Nuolet tekivät tehtävänsä ja Marcus tippui maahan. Emily vastasi tulipalloloitsulla ja kääpiö Dalgal ryntäsi mäelle. Huppupäinen hahmo paljastui Valentina Torelliksi, sillä Dalgal ei voinut erehtyä lesken hunajaisesta parfyymistä.

Marcus makasi liikkumatta Torellin saaren metsäaukiolla. Kaksi valajousella mammuttua nuolta törrötti enstisen darokinin diplomaattijoukkojen asiameihen rinnasta. Verta oli valanut litrakaupalla ja miestä ei voinut enää auttaa. Murhakulkureiden tilaama salamurhaaja oli iskenyt Marcuksen himoitsemalla valajousella kuolettavasti. RIP.

Paikalle riensi viikinki Geirr, Emilyn palvelija. Hän kertoi Quintuksen soutaneen saarelle ja hän oli tullut varoittamaan murhakulkureita. Geirr liittyi ryhmään ja he lähtivät ajamaan takaa Valentinaa. Geirr oli todellinen nopsajalka ja Valentina saavutettiin. Leski sai pari haavaa, mutta pääsi uudelleen pakenemaan ja piiloon.

Murhakulkurit tulivat kartanolle Geirillä vahvistettuna. Kartanon takana oli puutarha ja pari ikkunaa. Emily ja Geirr menivät seisomaan vierekkäin seinää vastaan ja kääpiö Dalgal kiipesi kaksikon olkapäille. Dalgal ylettyi juuri ja juuri iskemään sotavasaransa ikkunan lasin läpi.

Puiden takaa lensi pari nuolta ja Emily ja Geirr ryntäsivät ampujan perään. Dalgal jäi roikkumaan sotavasaransa varaan ikkunasta. Atleettinen kääpiö kiipesi sotavasaraa pitkin kartanon ikkunasta sisään.

Emily ja Geirr saivat ampujan satimeen. Leski Valentina Torelli laittoi hanttiin, mutta Geirrin raivoiskut saivat naisen maahan. Emily ja Geirr ryöstivät lesken ruumiin. Naisella oli arvokas valajousi.

Kääpiö Dalgal oli tullut Valentina Torellin makuuhuoneeseen. Sieltä löytyi aarre-arkku, jossa oli tuhansien arvoista timantteja ja rahaa. Emily ja Geirr tulivat huhuilemaan Dalgalia ikkunan alle ja kaksikko kiipesi sisään köyden avulla.

Kolmikko jatkoi kartanon tutkimista. He löysivät Quintuksen makuuhuoneen, josta paljastui suurempi aarre. Lisää rahaa, timantteja ja taidetta. Kaiken kruunasi muuta taikaesine kuten boots of the winterlands. MAAGISET ESINEET???

Kolmikko kuuli ääntä alakerrasta ja he laskeutuivat juhlalliseen saliin. Ovella heitä odotti lohikäärme, joka toivotti Geirrin ja Dalgalin tervetulleeksi tulisella henkäyksellä. Pahoin palaneet Geirr ja Dalgal kävivät lohikäärmeen kimppuun ja Emily loihti taustalta.

Lohikäärme otti vastaan Geirrin ja Dalgalin iskuja, mutta peto onnistui henkäisemään uudelleen tulta. Viikinki Geirr ja kääpiö Dalgal paloivat karrelle.

Noitatransu Emilyn mieleen vilahti epätoivo loitsujen loputtua, mutta hän muisti loitsukääröt, jotka hän oli repinyt aiemmin löytämistä loitsukirjoista. Näistä kääröistä hän loi jäämyrsky loitsun käärmeen päälle ja pakeni salin parvelle. Käärme kangistui, mutta pääsi lentämään parvelle. Lohikäärme puraisi intohimoisesti Emilyä.

Noitatransu Glantrin prinssikunnista käytti salama käärön ja sai lohikäärmeen hengiltä. Se muuttui kuollessaan ihmiseksi ja paljastui keräilijä Quintukseksi.

Dalgal ja Geirr palasivat tajuihinsa.

Murhakulkurit saavuttivat kuudennen tason.

15. sessio (Niqu nithialainen ja vallankumous alkaa)

Koljatti Kioshi törmäsi Port Tenobarin temppelikorttelissa Niqu nimiseen Ptah uskonnon samoojapappiin. Niqu oli kotoisin Nithian kuningaskunnasta, jota Kioshi ihmetteli. Oli tunnettu tosiasia, että Nithian kuningaskunta oli tuhansia vuosia sitten sammunut maan päältä. Siitä oli jäänyt todisteeksi raunioita mm. pyramideja. Niitä oli nähtävissä erityisesti Ylaruamin emiirikunnissa.

Samoojapappi Niqu kuitenkin väitti Nithian kuningaskunnan olevan voimissaan maan sisällä. Niqulle kerrotut tarut sanoivat Nithian vajonneen maan sisään tuhansia vuosia sitten. Maapallo oli ontto, jonka keskellä paistoi aurinko. Siellä sijaitsi mahtava Nithian kuningaskunta.

Niqu oli silmäänpistävä ilmestys ruskeine ihoineen, leukapartoineen, värikkäine hattuineen ja kultakäätyineen. Samoojapappi oli tullut maanpäälle tutkimaan Nithian raunioita ja etsimään kadonneita reliikkejä. Hän oli kuulunut retkikuntaan, jota oli johtanut kunnioitettu aatelinen Lateef. Retkikunta oli joutunut taisteluun, jolloin Niqu oli pahoin haavoittunut. Hänet oli pelastanut Lateefin orja Amasis, joka oli kantanut Niqun turvaan.

Niqu ja Amasis olivat eksyneet muusta retkikunnasta ja ajautuneet Port Tenobariin. Rahapulassa Niqu oli avannut pienen Ptahin palvontaan keskittyneen pyhätön, jonka muutamat palvojat olivat pitäneet Niqun leivänsyrjässä kiinni. Hänen tavoitteena oli löytää isäntänsä aatelinen Lateef ja etsiä reliikit. Tällöin hän voisi matkustaa turvallisin mielin takaisin maan sisään Nithian kuningaskuntaan.

Orja Amasis oli pyörinyt Port Tenobarin tasavaltalaisten kanssa. Hän vaati Niqua maksamaan velkansa pelastamisestaan auttamalla tasavaltalaisia.

Kioshi ja Niqu ajattelivat hyötyä toisistaan. He voisivat yhdessä auttaa tasavaltalaisia ja lähteä sitten etsimään Nithian raunioita ja niissä odottavia aarteita. He lähtivät tutustumaan toisiin murhakulkureihin.

Kapteeni Inigo souti Kioshin ja Niqun Torellin saarelle, jossa Dalgal ja Emily olivat tutkineet paikkoja. Emilyn röyhkeä palvelija, viikinki Geirr, alkoi vaatia puolikasta osuutta saaliista. Dalgal ja Emily torjuivat vaateen. Geirr kävi kuumana ja haukkui Emilyn vaikka tämä tarjosi 1000 kultaa osuudeksi. Geirr oli erittäin tyytymätön. Viikinki oli polttanut pahoin vasemman kämmenensä lohikäärme Quituksen henkäyksessä ja eikä pystynyt enää taistelemaan suurkirveensä kanssa. Emily käski viikingin häipyä.

Torellin saarella oli henkilökuntaa, joita murhakulkurit kuulustelivat. Ne eivät tuntuneet tietävän mitään salamurhaajasta ja lohikäärmeestä. Murhakulkurit jättivät henkilökunnan oman onnensa varaan.

Kartanolta löytyi viestin vientiin sopivia variksia häkeissä.

Bardiviikinki Ildjarn meloi saarelle kanootilla ja kertoi tasavaltalaisten järjestävän illalla tärkeän kokouksen. Murhakulkurit lastasivat Torellin kartanosta ryöstämänsä arvoesineet kapteeni Inigon laivaveneeseen. He ottivat mukaan myös leski Valentina Torellin ruumiin ja tämän kallisarvoisen valajousen.

Satamassa kulkurit näkivät Tosi Mustafa purjelaivan valmistautuvan lähtöön.

Murhakulkurit menivät kaartinluutnantti Holgerin puheille. He näyttivät Valentina Torellin ruumiin ja valajousen luutnantille. Nämä asiat todistivat kulkureiden mukaan Valentinan salamurhaajaksi, joka oli murhannut vuosien ajan Fort Tenobarin asukkaita. Murhakulkurit vaativat kaupungin asettamaa 2000 kullan palkkiota salamurhaajan eliminoimisesta. Holger pyysi murhakulkureita palaamaan seuraavana päivänä, sillä hänen oli ensin selvitettävä asioita.

Murhakulkurit vapauttivat kapteeni Himakin työkalulaatikosta, jossa mies oli ollut neljä päivää. Kapteeni oli huonolla tuulella ja palasi Tosi Mustafa alukselle.

Murhakulkurit kävivät näyttämässä leski Valentina Torellin ruumista ja valajousta myös muille palkkiota salamurhaajasta luvanneille. Kauppias Stefan maksoi 2000 kultaa, mutta muut (6000 kullan palkkiot yhteensä) päättivät odottaa oikeuden päätöstä Valentinan syyllisyydestä.

Illalla murhakulkurit osallistuivat tasavaltalaisten talolla kokoukseen. Tasavaltalaiset olivat valinneet keskuudestaan kolme johtajaa, jotka pitivät yleisön edessä puheen.

Seppä Karl aloitti. Hänen mukaansa tilanne oli käynyt sietämättömäksi. Magistraatin mielivalta oli saatava loppumaan. Se kävisi sammuttamalla magistraatti Barbaron suku, sillä siinä tapauksessa Darokinin tasavallan lakien mukaan alue otettaisiin tasavallan haltuun. Barbaron sukuun kuuluivat vaimo Tyra, poika Massimo, tyttäret Lisa ja Elisa ja setä Matteo.

Värjärineito Gisela jatkoi. Hänen mukaansa oli toimittava salassa ja palkattava kaupungin salamurhaaja hoitelemaan magistraatin poika Massimo Barbaro, joka oli myynyt hulelaisille orjiksi vangittuja tasavaltalaisia.

Puheet lopetti kauppias Moretti. Hän ehdotti neuvotteluja magistraatin kanssa ja yleislakon toteuttamista.

Murhakulkurit kutsuttiin neuvonpitoon kolmen johtajan kanssa. He kysyivät mielipiteitä, miten pitäisi toimia. Seppä Karlin ehdotus Barbaron suvun sammuttamisesta ei maistunut murhakulkureille. Värjäri Giselen salamurhaajaehdotus ei toiminut, sillä murhakulkurit olivat juuri surmanneet salamurhaaja Valentina Torellin ja murhakulkurit eivät halunneet ryhtyä salamurhaajiksi.

Kauppias Morettin ehdotus lakosta sai murhakulkurit puolelleen. Lakko saattaisi provosoida magistraatin toimimaan väkivaltaisesti, jolloin murhakulkurit voisivat puhtaalla omallatunnolla puuttua asioihin.

Murhakulkurit ja johtajat tulivat tasavaltalaisten saliin ja kertoivat suunnitelman lakosta. Murhakulkurit esiteltiin turvallisuuden takaajina. Tasavaltalaiset riemuitsivat päätöksestä ja ryhtyivät toimiin.

Niin ryhtyi myös viikinkibardi Ildjarn, joka sävelsi tasavaltaa ylistävän ja magistraatti Barbaroa halveksivan kappaleen. Sitä Ildjarn esitti tasavaltalaisten juhlissa, Delluccien tavernassa ja Fort Tenobarin muissa kuppiloissa. Kaikki oli valmiina suureen päivään.

Noitatransu Emily heräsi kaupunginhotellin sviitissä yksin ilman palvelija Geirriä, joka oli hänet ahneena pettänyt. Itse hotellinjohtaja Dupont toi Emilyn aamiaisen, joka ei tällä kertaa sisältänyt uunituoreita sämpylöitä. Dupontin mukaan kaupungin ahneet ja laiskat leipurit ja muut työläiset olivat menneet lakkoon. Dupont tarjosi vaatimattomia korppuja ja hyvää viiniä aamupalaksi aristokraattiseen elämään tottuneelle Emilylle. Skandaali.

Aamulla Tosi Mustafa purjehti ulos Port Tenobarin satamasta.

Tasavaltalaiset olivat kokoontuneet talolleen isoin joukoin. He pilkkasivat huudoilla magistraatti Barbaron sukua ja ylistivät Darokinin tasavaltaa. Viikinkibardi kiihdytti joukkoa esittämällä säveltämäänsä kappaletta.

Paikalle ratsasti parikymmentä ritaria. He olivat magistraatin kaarti ja heitä johti kaartinkapteeni ritari Savino. Ylimielinen ritari huusi väkijoukkoa hajaantumaan ja palaamaan töihin. Väkijoukko pilkkasi ritareita.

Kaaokseen taipuvainen Ildjarn yritti loitsulla hämäännyttää ritari Savinoa. Ritari ei langennut loitsuun ja käski miehiään pidättämään Ildjarnin. Miehet yrittivät noutaa viikinkibardin, mutta saivat vastaansa kylmää terästä ja tulipalloja.

Murhakulkurit kävivät päälle ja magistraatin kaarti laittoi hanttiin. Ritari Saviano komensi surmaamaan tasavaltalaiset ja erityisesti murhakulkurit. Tasavaltalaiset pakenivat pakokauhun vallassa.

Kaartilaiset kävivät rynnäkköön hevostensa kanssa ja moni tasavaltalainen jäi hevosten tallomiksi. Emily loihti tulipallon ja tappoi sillä kaartilaisten ratsuja.

Ritari Savino kävi Niqu nithialaisen kimppuun ja iski sotakirveensä taidolla tulokkaan kroppaan. Kaartilaiset pääsivät voitolle, mutta kokeneet murhakulkurit vetäytyivät ahtaalle kujalle. Tällöin kaartilaiset eivät päässeet käyttämään ylivoimaansa hyväkseen.

Ildjarn loihti ritari Savinon haarniskan kuumenemaan ja kapteeni vetäytyi. Murhakulkurit löivät kaartilaisten ratsut kuoliaiksi, jolloin ritarit eivät enää saaneet etua asemastaan.

Murhakulkurit kävivät vastahyökkäykseen ja teurastivat kaikki kaartilaiset.

Murhakulkurit tutkivat kaartilaiset, mutta aarretta oli vähän. He antoivat paikalle palaavien tasavaltalaisten ryöstää kaartilaiset ja aseistaa itsensä kukin parhaalla tavallaan.

Tasavaltalaisten johtajat tulivat kysymään neuvoa murhakulkureilta jatkotoimista. Ahneet murhakulkurit miettivät jatkoa hartaasti.

He neuvoivat tasavaltalaisia piirittämään magistraatin linnan, jossa paha magistraatin poika Massimo Barbaro piti hovia glantrilaisen suosikkivelhottarensa Avril de Tellierin kanssa.

Tasavaltalaisten sotilaskomentajaksi nousi entinen Thyatiksen legioonassa palvellut kenturio Cribinus, jonka ex-legioonalainen Petrus oli löytänyt ja palkannut tasavaltalaisten taloa puolustamaan. Tasavaltalaisten kapina-armeija riensi piirittämään magistraatin linnaa.

Seppä Karl alkoi työryhmineen rakentamaan giljotiiniä.

Ahneet murhakulkurit eivät jääneet toimettomiksi. He riensivät kartanorantaan magistraatin kartanolle, jossa muodollista valtaa pitävä isä Barbaro vietti aikaansa rouvansa kanssa. Murhakulkurit mursivat kartanon vartijoiden puolustustahdon ja löysivät magistraatti Barbaron rouvansa kanssa aamukahvia juomasta kartanon puutarhassa. Magistraatti Barbaro oli kuusikymppinen hyvin syönyt aatelinen. Barbaro kertoi saaneensa Tosi Mustafan lokikirjan ja ymmärtäneensä siitä poikansa Massimon harjoittaneen orjakauppaa. Hän oli ankarasti torunut poikaansa, joka oli luvannut luopua orjakaupasta.

Niqu nithialainen kiristi Barbaroa luopumaan vallasta ja antamaan vallan kansalle. Barbaro laittoi hanttiin ja noitatransu Emily haetutti kartanosta laatikon, johon läski magistraatti sullottiin. Niqu toisti vaatimuksensa vallasta luopumisesta ja Barbaro vikisi suostuvansa mihin tahansa, jotta pääsisi pois laatikosta.

Kartanosta löytyi Barbaron toinen tytär Elisa. Toinen tytär Melisa oli naitettu magistraatille pohjoiseen.

Murhakulkurit luuttasivat koko kartanon ja laittoivat taskuunsa tuhansien kultakolikoiden edestä omaisuutta ja pari maagista esinettä.

Murhakulkurit lähtivät etsimään notaaria, joka tekisi virallisen paperin Barbaron vallasta luopumisesta.

16. sessio (Massimo Barabaro ja Avril de Tellier)

Murhakulkurit kuljettivat laatikossa magistraatti Barbaron tasavaltalaisten talolle, jossa tasavaltalaiset pitivät päämajaa. He toivat mukanaan myös magistraatin vaimon ja tyttären. Paikalla oli myös vanha tuttu Darokinin tasavallan asiamies Cusano.

Tasavaltalaisten johtajat kauppias Moretti, seppä Karl ja värjäri Gisela olivat hyvillään vangeista ja lupasivat ottaa vangit vartioitaviksi ja tuomittaviksi. Paladiini Kioshi oli hyvin epäluuloinen tasavaltalaisen tuomioistuimen puolueettomuudesta.

Niqu nithialainen näytti paperia, jonka magistraatti oli allekirjoittanut. Siinä magistraatti lupasi luopua läänityksen vallasta ja antaa se kansan käsiin. Asiamies Cusano tutki paperia ja kysyi oliko se saatu magistraatilta ilman kidutusta. Murhakulkurit vakuuttivat magistraatin voivan hyvin.

Murhakulkurit jättivät vangit tasvaltalaisten käsiin näiden luvattua olla tappamatta niitä.

Murhakulkurit kulkivat kaupungin läpi magistraatin linnalle. Kaupungin kaartin kasarmi oli piiritetty. Siellä lymyili kaartinluutnantti Holgerin komentamat parikymmentä miestä.

Magistraatin linna oli piiritetty muutaman sadan tasavaltalaisen voimalla. Heitä komensi ex-kenturio Cribinus, taisteluiden karkaisema ammattilainen Thyatianin keisarikunnasta. Cribinus selitti tilannekuvan murhakulkureille. Tasavaltalaisilla oli 100 osaavaa ja varustettua soturia sekä 400 aseistettua kaupunkilaista. Linnassa lymysi 30 sotilasta ja 10 ritaria. Näitä komensi kyvykäs Massimo Barbaro ja hänen kätyrinään toimi glantrilainen maagi Avril de Tellier.

Tasavaltalaisten armeijaan oli liittynyt tuttuja naamoja. Intiaani Vääräsormi ja viikinki Geirr näyttivät kuuluvan armeijan vahvuuteen. Heidän mukanaan kulki myös norsunaamariin pukeutunut hobitti ja merimies sapeleineen.

Murhakulkurit halusivat neuvotella ja asiamies Cusanon avulla kulkurit lähestyivät linnaa. Massimo Barbaro ei halunnut tulla ulos linnasta ja kulkurit päättivät lähettää hänelle kirjeen. Murhakulkurit laativat antautumiskäskyn, jossa allekirjoittaneet lupasivat jättää Massimo Barbaron henkiin. Kovan taivuttelun jälkeen he saivat tasavaltalaisista seppä Karlin ja kauppias Morettin allekirjoittamaan kirjeen. Värjäri Gisele ei taipunut noitatransu Emilyn uhkailuihin.

Murhakulkurit jättivät kirjeen sankoon, joka nostettiin linnan muurille. Vastauksen he saivat nopeasti samassa sangossa. Se sisälsi saman kirjeen, joka oli upotettu höyryävään paskakasaan.

Murhakulkurit olivat yrittäneet ratkaista tilanteen rauhanomaisesti ja nyt oli aika toimia. Paladiini Kioshi laati suunnitelman iskusta linnaan.

Kenturio Cribinus johti miehensä pääporttia vastaan keskiyöllä. Metelin turvin murhakulkurit soutivat kapteeni Inigon laivaveneen linnan toisella puolella olevaan laituriin. Oli pilvetön yö, mutta murhakulkurit olivat noenneet valkoiset naamansa (poislukien Niqu). Vartijat eivät huomanneet alusta.

Niqu ja Dalgal joivat kiipeilyjuomat, joiden avulla he kiipesivät muurille. He heittivät köyden alas ja muut seurasivat perässä. Vieläkään vahdit torneissa eivät huomanneet kepeäjalkaisia murhakulkureita.

Kulkurit jakaantuivat kahtia ja kävivät kahden tornin väen kimppuun. Itsepuolustusexpertti Raxu työnsi kaksi vahtia torninharjalta mereen ja muut käyttivät terästä. Yksi vartija ehti kuitenkin huutaa hälytyksen.

image.png
Magistraatin linna

Murhakulkurit kiersivät linnan toiselle puolelle, sillä he tiesivät sieltä pääsevän sydänlinnaan. Linnan entiset palvelijat olivat kertoneet suunnitteluvaiheessa Kioshille linnan pohjapiirroksen. Emily kärvensi tulipallolla tornissa tasavaltaisia pitkäjousella tulittavia jousimiehiä ja muut hoitelivat ne kuoliaiksi.

Murhakulkurit laskeutuivat tornin alakertaan ja kohtasivat lukitun jykevän tammioven. Dalgal ja Kioshi mursivat ovea pitkän tovin. Oven takaa pääsi portaita pitkin sydänlinnaan.

image.png
Magistraatin linnan sisusta

Portaiden yläpäässä oli vartiossa ritari, joka kävi päälle. Emily oli joukon hännillä ja sai niskaansa liekkejä. Takana vaani piikkipaholainen ja sen toveri partapaholainen, joka tuli hilpari ojossa Emilyn selkään. Hilpari viilsi Emilyn lonkkaan pirullisen avohaavan, joka jäi vuotamaan. Toveri Niqu sai haavan umpeen loitsuillaan ja paladiini Kioshi asetti vielä parantavat karvaiset kätensä Emilyn päälle.

image.png
Partapaholainen

Linnan käytävät olivat ahtaat ja kaikki halukkaat eivät mahtuneet taistelemaan. Ritari saatiin kaadettua. Dalgal ja Kioshi ryntäsivät tutkimaan huoneita ja etsimään saalista. Piikkipaholainen oli kestävää sorttia ja sen teurastaminen vei pitkän ajan.

image.png

Piikkipaholainen

Dalgal löysi Massimo Barbaron, joka oli pukeutunut levyhaarniskaan ja kantoi käärmeen koristamaa kilpeä. Massimo paljastui legendaariseksi miekkamieheksi ja Dalgal oli hätää kärsimässä. Kioshi ryntäsi apuun ja Massimo lähetti kilvestään käärmeen puraisemaan paladiiniä. Kioshi kesti kuitenkin käärmeen myrkyn kuin mies. Dalgal sai iskun päähänsä ja luhistui maahan kuolemaan. Pitkän taistelun jälkeen Massimo tipahti kuolleena kivilattialle. Niqu luuttasi käärmekilven itselleen. Dalgal saatiin pelastettua, mutta kääpiö sai kriittisen vamman.

Murhakulkurit kuulivat naisen kirkunaa linnan kappelista. He piirittivät kappelin, sillä sinne pääsi montaa eri reittiä. Niqu kurkkasi kappeliin ja näki ketjuja. Katuorpo Raxu tiirikoi kappelin sivuoven ja murhakulkurit tulvivat kappeliin.

Kappelin keskellä oli pentagrammi, jonka keskellä makasi uhrattu neito kurkku auki viillettynä. Korokkeella seisoi velhotar Avril de Tellier, joka manasi ikivanhaa kirjaa lukien paholaisia avukseen. Kappelin ovella oli vartiossa ketjupaholainen, joka iski ketjunsa kulkureihin.

image.png
Ketjupaholainen

Velhotar oli pukeutunut haarniskaan ja käytti lisäksi kilpi loitsua. Kädessään velhottarella oli maaginen jääsauva. Velhottareen oli turhauttavan vaikea osua. Avril kuitenkin keskeytti paholaisenkutsumisen, sytytti loitsulla Kioshin tuleen ja loihti jäämyrskyn Dalgalin päälle. Raxu tunnisti Avrilin olevan paholainen itsekin, cambion tyyppiä.

image.png
Todellinen Avril de Tellier

Murhakulkurit olivat pulassa, mutta lopulta onnistuivat kaatamaan ketjupaholaisen. Avril jäi yksin ja pelkurina jätti kulkurit nuolemaan näppejään pakenamalla ulottovuusovi loitsulla.

Emily lähti etsimää Avrilia etulinnasta. Hän otti mukaan Massimo Barbaron pään, jota hän näytti etulinnan sotilaille. Massimo Barbaron kuolema sai sotilaiden moraalin putoamaan ja miehet antautuivat. Avril de Tellieristä ei näkynyt merkkiäkään.

17. sessio (Petturi saa palkkansa ja lomailua)

Murhakulkurit luuttasivat magistraatin linnan. Saalista löytyi noin 30000 kultakolikon edestä ja pari maagista esinettä kuten eversmoking bottle. Kulkurit kutsuivat kapteeni Inigon noutamaan aarteet veneellään.

Murhakulkurit menivät kertomaan komentaja Cribinukselle Massimo Barbaron kuolleen ja linnan väen antautuneen. Cribinus onnitteli kulkureita ja kysyi linnasta löytyneistä aarteista. Murhakulkurit kertoivat ottaneen aarteet ja niiden kuuluvan heille, koska he olivat linnan vallanneet.

Komentaja Cribinus oli toista mieltä. Aarteet olisi laitettava yhteen kasaan, josta saalis jaettaisiin tasapuolisesti kaikille. Murhakulkurit eivät tähän suostuneet.

Cribinus oli entinen kenturio thyatianin keisarillisista legioonista. Hän oli saanut lähteä armeijasta, koska ei ollut suostunut antamaan julmia käskyjä miehilleen siviilien ja vankien teloittamisesta. Nytkin hän käski ottaa magistraatin linnan varuskunnan vangiksi.

Kapteeni Inigo oli alkanut unelmoida oikeasta purjelaivasta. Hän esitti pyynnön murhakulkureille, josta Niqu ja Ildjarn lämpenivät kapteenin ajatukselle. Ildjarn lupasi Inigolle 5000 kultaa, jos tämä nimeäisi aluksen Ildjarnin ylpeydeksi. Niqu lupasi sijoittaa 5000 kultaa alukseen, jolloin alus tulisi Niqun ja Inigon yhteisomistukseen.

Murhakulkurit lähtivät hakemaan aikaisemmin ansaitsemiaan rahoja Emilyn sviitistä. Kaupunginhotellin omistaja Dupont oli kulkureita vastassa ovella toinen poski verillä. Kauhea rosvojoukko oli hyökännyt hotelliin. Niitä oli johtanut Emilyn entinen palvelija viikinki Geirr. Mukana oli ollut myös Vääräsormi niminen intiaani ja muutama muu.

Murhakulkureiden omaisuudesta oli hävinnyt puolet, sillä taskuissa kulkurit kantoivat vain platinaa ja jalokiviä.

Murhakulkurit aikoivat miettiä, mihin varastoida hankkimansa sotasaaliit. He päättivät lähettää kapteeni Inigon viemään jäljellä olleet aarteet leski Valentina Torellin saarelle.

Murhakulkurit alkoivat aamulla etsiä Geirrin ja Vääräsormen jengiä. Ensi he poikkesivat Delluccien tavernaan sillä sieltä sai hyvää aamupalaa ja kuuli Port Tenobarin asioista.

Aamupalalle tuli Ettero Dellucci, joka oli koko perheen pää. Kellarista aamupalle tuli iso mies punaisessa pirunmaskissa. Ettero esitteli miehen olevan hänen nuorin poikansa Leopoldo.

Aamupalalle tuli myös valkopartainen hyväryhtinen mies kaukaa idästä. Hän kantoi kultakahvaista katanaa. Ettero esitteli miehen olevan kapteeni ja kauppias Masao kaukaa Khitain valtakunnasta (vaikutteita japanista). Ettero kertoi viettäneensä aikaa Khitaissa, jossa hän oli ystävystynyt kapteeni Masaon kanssa. Kapteeni toi dzonkkinsa kerran vuodessa Port Tenobariin kauppaa käymään.

Murhakulkurit kertoivat Emilyn vanhan palvelijan ryöstäneen Emilyn. Ettero purskahti nauruun. Murhakulkurit kuvailivat tarkasti hotellin ryöstäjät ja Ettero tunsi heidät.

Kapteeni Masao kuunteli murhakulkureiden kertomusta vaikeana Niqu nithialaisen mukaan. Ikään kuin miehellä olisi jotain salattavaa. Murhakulkurit alkoivat kuulustella kapteeni Masaoa.

Kapteeni kiisti ensin kaiken, mutta noitatransu Emilyn kerrottua maksavansa 10% palkkion kadonneiden aarteiden arvosta, alkoi Masao kiinnostua. Ettero Dellucci toimi välittäjänä diiliin saamiseksi.

Kävi ilmi, että Geirr ja Vääräsormi jengeineen oli tuonut Masaon dzonkkiin arvokasta lastia ja he olivat ostaneet laivamatkan Thyatiksen kaupunkiin.

Ettero Dellucci halusi hyötyä tilanteesta. Masao vaati 30% osuutta ryöstetyistä aarteista, jos hän luovuttaisi matkustajat murhakulkureille. Ettero oli huolissaan vanhojen ja rikkaiden sukujen kohtalosta vallankumouksellisten käsissä. Oli huhuja siitä, että omaisuudet menisisät uusjakoon.

Ettero, Masao ja Murhakulkurit solmivat diilin. Masao ottaisi 10% rosvojen omaisuudesta, joka oli hänen dzonkissaan. Loput hän toimittaisi satamavarastoon, josta kulkurit voisivat noutaa ne. Masao lähettäisi rosvojengin syömään rantaravintolaan, jossa murhakulkurit voisivat antaa oikeuden tapahtua.

Murhakulkurit lupasivat vaikuttaa tasavaltalaisten johtotroikkaan, jotta vanhojen ja rikkaiden sukujen omaisuuteen ei koskettaisi. Ainoastaan magistraatti Barbaron omaisuus menisi uusjakoon.

Murhakulkurit menivät väijyyn satamassa olevaan ravintolahotelliin, joka oli osittain veden päällä. He laativat suunnitelman Geirrin ja Vääräsormen jengiä varten.

Rosvojoukko saapui ravintolalle isolla soutuveneellä. He kävelivät jonossa ravintolaan ja huomasivat Petruksen väijyvän kulman takana. Murhakulkurit iskivät.

Ensin Ildjarn loihti hypnoottisen kuvion, johon lankesi pari rosvoa. Perään nyt Iaoe:ksi naamioitunut Emily lähetti tulipallon, joka kaatoi norsunaamariin pukeutuneen hobittin.

Seurasi pitkä taistelu, joka kääntyi murhakulkureiden voitoksi. Yksi rosvo pääsi pakenemaan ravintolan lattiassa olevasta aukosta mereen. Samooja Niqu kuitenkin sukelsi miehen nopeasti kiinni ja teki siitä selvää jälkeä.

Murhakulkurit luuttasivat rosvojoukon. Niiltä löytyi mm. maaginen säilä, maaginen norsunaamari ja maaginen taikasauva.

Murhakulkurit saivat Masaon toimittamat aarteet.

Murhakulkurit menivät tasavaltalkaisten talolle suureen neuvonpitoon. Ratkaistavana oli monta tärkeää asiaa.

Magistraatti Barbaron ja hänen perheensä kohtalo oli ratkaistava. Seppä Karl vaati saada käyttää rakentamaansa giljotiinia. Murhakulkurit ja erityisesti Niqu nithialainen halusivat karkoittaa magistraatin pois Port Tenobarista. Tasavaltalaiset halusivat osan murhakulkureiden saaliista sillä nämä olivat ryöstäneet magistraatin kartanon ja linnan. Kaupunkia lähestyi 200 miehen armeija rajalinnakkeesta.

Saatiin aikaan yhteinen diili. Magistraatti perheineen karkotettaisiin Port Tenobarista. Murhakulkurit saisivat pitää saaliinsa. Paladiini Kioshi perustaisi ritarikunnan kaupunkiin, joka taistelisi pahuutta ja kaupungin vihollisia vastaan. Murhakulkurit lupasivat auttaa myös hoitelemaan lähestyvän 200 miehen armeijan.

Port Tenobar siirtyi tasavaltalaisten haltuun. Magistraattia pidettäisiin vankina vuoden verran, jotta tasavaltalaiset saisivat varmistettua kaupungin hallinnan. Kaupunkia valloittamaan tullut 200 miehen armeija lopetti aikeensa kuullessaan Massimo Barbaron kuolleen.

Murhakulkureiden sisällä syntyi suuri vääntö löytyneestä paholaisten manaamiseen käytettävästä teoksesta. Paladiini Kioshi halusi ehdottamasti tuhota teoksen, mutta muut halusivat myydä sen "turvalliselle" ostajalle.

Murhakulkurit päättivät järjestää huutokaupan teoksesta. Raxun ystävä velho Augustus oli arvioinut teoksen 10000-50000 kullan arvoiseksi.

Petruksen "ystävä" madam Alejandro tarjosi teoksesta 10000 kultaa. Paladiini Kioshi halusi palavasti polttaa kirjan ja tarjosi tonnin lisää. Alejandro ja Kioshi huusivat teoksesta kilpaa ja Kioshi sai Emilyltä ja Niqulta lainalupauksen, jotta hän pystyi tarjoamaan 19000 kultaa. Alejandro tarjosi 20000 kultaa ja kirja oli hänen.

Madam Alejanro kävi lainaamassa Delluccin suvulta 10000 kultaa ja lunasti kirjan.

Murhakulkurit päättivät pitää vuoden tauon.

Niqu nithialainen lähti etsimään nithialaisia raunioita ja niissä olevia reliikkejä.

Emily ja Ildjarn lähtivät Glantrin prinssikuntiin myymään/vaihtamaan/ostamaan taikaesineitä. Emily pukeutui tälle matkalle mieheksi ja käytti Iaoe nimeä.

Petrus muutti Torellin saarelle Madam Alejandron kanssa. He suunnittelivat tutustuvansa paholaisten manaamisteokseen. Lisäksi oli suunnitelmissa tehdä saaresta salakuljettajien turvapaikka.

Kioshi perusti ritarikunnan, jonka tehtävänä oli taistella pahuutta vastaa ja siinä sivussa suojella Port Tenobarin kaupunkia.

Murhakulkureiden ystävä kapteeni Inigo osti pienen ja sievän purjelaivan. Hän kastoi sen Ildjarin ylpeydeksi ja suunnitteli salakuljettajan uraa.

18. sessio (Ostomatkalla ja retki Ylariumin aavikolle)

Iaoe ja Ildjarn kiersivät vuoden Glantrin prinssikuntia etsien kiinnostavia maagisia esineitä ja koittaen myydä tarpeettomia maagisia esineitä. Ildjarn sai myydyksi hyvään hintaan clarion of Youmin ja osti tilalle LUUTUN. Iaoe etsi erittäin harvinaisia taikasauvoja, muttei löytänyt. Hän osti portable hole esineen, jotta aarteet pysyisivät tästä lähtien aina mukana.

Niqu nithialainen ja Dalgal kääpiö kiersivät Ylaruamin emiirikuntia etsien nithialaisia raunioita ja reliikkejä. He tutustuivat alueen kulttuuriin ja oppivat paikallisen alasiyanin kielen ja kamellilla ratsastamisen. Ylaruamin emiirikunnat koostui muutamasta heimosta, jotka asuivat suurella aavikolla ja sen liepeillä. Maa tunnettiin sankari Al-Kalimista, iänikuisen totuuden uskonnosta ja sotilasmahdistaan. Ylaruamia hallitsi sulttaani Ylaruamin kaupungista.

Niqu tutustui tutkija Jamalieen Ylaruamin yliopistosta. Jamalie kiinnostui Niqun kertomuksista maan sisällä olevasta Nithian valtakunnasta ja hänen innostaan etsiä nithialaisia raunioita ja reliikkejä. Jamalie kuului makistani heimoon, joka oli vuosisatoja sitten ajettu pois Ethengarin kaanikunnasta aavikolle.

Tutkija Jamalie sai tiedon neljän pienen nithialaista alkuperää olevan pyramidin paljastuneen tuoreen hiekkamyrskyn aikaansaamana. Neljä pyramidi muodosti perustan suurelle pyramidille, joka legendojen mukaan saatiin kutsuttua neljän pyramiden päälle käyttämällä maagista maskia. Kyseisen maskin Jamelie kertoi olevan Ylaruamin kaupungissa keräilijä Khalidin hallussa. Niqu nithialainen innostui mahdollisesta nithialisesta pyramidista ja sen reliikeistä. Hän kutsui murhakulkurit koolle lähetyskiven avulla.

Murhakulkurit saapuivat Ylaruamin kaupunkiin ja alkoivat selvittää neljän faaraon haudaksi rakennettua pyramidin arvoitusta. Jamelia kertoi Raegos nimisestä miehestä, joka oli puheidensa mukaan käynyt pyramidissa 56 vuotta sitten.

Raegos oli paranoidi. Hänellä oli liina silmiensä edessä ja hän ei sallinut kulkureiden tuovan tapaamiseen mitään papereita. Raegos oli 56 vuotta sitten kuulunut retkikuntaan, joka oli mennyt tutkimaan neljän faaraon pyramidia. Pyramidin sisällä retkikunta oli nähnyt riimuja, jotka olivat muuttaneet retkikuntalaisia pahuuden olennoiksi. Raegos oli nähnyt kolme riimua ja pelkäsi neljännen muuttavan hänet pahuuden olennoksi. Retkikunnan johtaja oli kuollut ja Raegos oli napannut häneltä taikamaskin. Raegos oli ainoana päässyt pakenemaan pyramidistä ja hän oli myynyt taikamaskin.

Jamalie tiesi neljän faaraon pyramidin ja taikamaskin kiinnostavan myös sheikki Maroof Shammaria, joka oli asiaa tutkinut yliopistossa. Lisäksi paljastui tieto siitä, että suuri pyramidi voitiin kutsua 56 vuoden välein esiin, sillä silloin planeetat olivat oikeissa asemissa. Taikasmaski oli neljän faaraon hautajaismaski ja sillä pystyi kutsumaan pyramidin lisäksi nithialaisia orjasotureita.

Murhakulkurit menivät tapaamaan keräilijä Khalidia, joka asui kaupungissa kartanossa. Viikinkibardi Ildjarn puhui kulkurit kartanoon sisälle Khalidin juttusille. Murhakulkurit tarjosivat palveluksiaan Khalidille. Ildjarn esitteli murhakulkureiden seikkailuja muistamisen piippua polttaessa. Khalid oli hyvin vakuuttunut murhakulkureiden edesottamuksista.

Murhakulkurit kertoivat neljän faaraon pyramidista ja taikamaskista, joka oli Khalidin kokoelmissa. Khalid oli hyvin tietoinen asiasta, muttei halunnut lainata tai myydä taikamaskia kulkureille.

Kulkurit ehdottivat yhteistä retkikuntaa pyramidia tutkimaan. Khalid innostui ja Ildjarn käytti esiintymistaitoja hyvän diilin laatimiseen. Khalid toimittaisi retkikunnan varusteet, taikamaskin ja sen vartijoita. Murhakulkurit toimisivat turvatiiminä ja tutkijoina. Saalis jaettaisiin 25% Khalidille ja 75% murhakulkureille.

Seuraavana aamuna retkikunta lähti kohti neljän faaraon pyramidia, joka sijaitsi noin 50 mailin päässä kuumalla hiekka-aavikolla. Khalid asetti retkikunnan johtoon Muhammed nimisen soturin. Hän kantoi taikamaskia. Mukana oli myös Ikuisen totuuden pappi ja maagi sekä neljä soturia.

Tutkija Jamelie tuli mukaan. Murhakulkureille oli järjestetty kaksi kamelia kullekin. Toinen kameli kantoi varusteita.

Toisena päivänä lämpötila nousi tuskaisen kuumaksi. Noita Iaoe viilotteli itseään ja yhtä kaveriaan sääloitsullaan. Ildjarn ja Niqu uupuivat yhden asteen.

Kolmantena päivänä retkikunta kipusi korkeita hiekkadyynejä, joista yhdessä syntyi hiekkavyörymä. Iaoe hautautui hiekkaan ja kolme kamelia kuoli. Iaoe saatiin kaivettua ajoissa ylös hiekasta.

Illalla retkikuntalaiset kuulivat leijonan karjaisua muistuttavan pelottavan äänen. Arcane kyvyn taitajat tunnistivat karjaisun sfinksi olennon ääneksi.

Hetken kuluttua karjaisu kuului uudestaan ja suuri osa retkikunnasta meni paniikkiin. Sfinksi lensi retkikunnan ylle ja karjaisi kolmannen kerran. Ildjarn meni toimintakyvyttömäksi.

Sfinksi sai niskaansa Iaoen tulipallon ja se laskeutui lähemmäs. Sfinksi loihti tulimyrskyn ja sai Iaoen kuoleman porteille. Olento pysyi ilmassa ja loihti useita tulikuumia säteitä.

Murhakulkurit joutuivat kaukotaisteluun ja se ei tuntunut olevan heidän vahvuusaluettaan. Ildjarn ei saanut järkytystään loppumaan ja kyykytti avuttomana. Niqu lainasi Jamelien jousen ja alkoi opetella jousiammun saloja. Yksisilmäinen kääpiö heitteli sfinkisiä Kagyarin vasaralla.

Pitkän tulitaistelun jälkeen Niqu tiputti sfinksin. Murhakulkurit luuttasivat olennon raadon ja löysivät MAAGISET LIIDUT.

Retkikunta tuli seuraavana päivänä laaksoon, jossa oli neljä pienehköä pyramidia. Retkikunnan johtaja Muhammed meni taikanaamio mukanaan niistä yhden luokse ja kutsui ison pyramidin esiin.

Valtaisa pyramidi ilmestyi kuin tyhjästä neljän pyramidin päälle. Sen yhdellä sivulla oli aukko. Pramidin sivut olivat liukkaat, mutta se ei tuottanut ongelmia Niqulle, joka taikavoimillaan kiipesi kuin apina aukolle köysi mukanaan.

Kaksi soturia ja kamelit jäivät pyramidin juurelle leiriin. Muuta menivät sisään pyramidiin.

Aukolta johti liukas kuilu pyramidin sisään. Niqu meni tiudustelijaksi kangasta mukanaan. Hänen tarkoituksena oli löytää ja peittää epäilyttävät riimut.

Kuilu kääntyi vaakatasoon ja lattiassa oli riimu sekä teksti "Point of no return" Niqu näki sen ja peitti sen. Arcana kyvyn taitajat kysivät riimusta Niqulta ja tunnistivat sen antilife shell riimuksi. Niqu ei pystynyt enää palaan pois pyramidistä.

19. sessio (Neljän Faaraon Pyramidi)

Murhakulkurit puhdistivat pyramidin asukkaista ja aarteista.

20. sessio (Kuilu megaluolastoon Selenican kaupungissa)

Murhakulkurit laskeutuivat kuiluun hissillä, joka johti megaluolastoon. Luolaholvausta.

21. sessio (Luolaholvausta)

Luolaholvausta.

page revision: 27, last edited: 02 Aug 2022 13:01

Edit Rate (0) Tags Discuss History Files Print Site tools + Options

Nopalla otsaan

Murhakulkurit

Vammat/elämänmuutokset

House Rules

RIP

Tarina

1. sessio 7.8.2019 (Murhakulkurit tapaavat ja kummitustalo)

2. sessio 14.8.2019 (Kummitustalon salaisuus paljastuu)

3. sessio (Meriaave ja liskomiehet)

4. sessio (Retki Malpheggin suolle)

5. sessio (Tuhathammas ja liskomiesten vihollinen)

6. sessio (Aubreckin arvolaatikko)

7. sessio (Tatuointeja, Delluccin perhe ja matka pohjoiseen)

8. sessio (Youmin temppeli ja murhakulkureiden paljastuksia)

9. sessio (Youmin temppelin loppusiivous)

10. sessio (Kioshin sisko ja Synkmetsän tivoli)

11. sessio (Tivolin synkkä salaisuus)

12. sessio (Basu, Geirr ja orjakauppiaita Port Tenobarissa)

13. sessio (Wagnerin veljekset ja "kapteeni Himakin" kosiomatka)

14. sessio (Salamurhaaja paljastuu, lohikäärme ja Marcuksen kohtalo)

15. sessio (Niqu nithialainen ja vallankumous alkaa)

16. sessio (Massimo Barabaro ja Avril de Tellier)

17. sessio (Petturi saa palkkansa ja lomailua)

18. sessio (Ostomatkalla ja retki Ylariumin aavikolle)

19. sessio (Neljän Faaraon Pyramidi)

20. sessio (Kuilu megaluolastoon Selenican kaupungissa)

21. sessio (Luolaholvausta)

Other interesting sites

RoaringApps - App compatibility and feature support for OS X & iOS

animevtec

IRUNA Online Thailand WIKI

MMO联机枪战维基