Nimetön Kuningas
b57ad918f0b58177deb256afb5fd5617.jpg

Kaikki alkoi kolme vuotta sitten.

Vuosisadan suurimman hirmumyrskyn harjalla saapuivat tuhannet eebenpuiset laivat saaren etelärantaan, laskien maihin legioona toisensa jälkeen mustiin haarniskoihin pukeutuneita julmia sotureita. Ihmisiä, pitkien ja terävien miekkojen, veisten ja keihäiden kanssa, vailla armoa tai kunniaa. Kuin viikate niittää viljaa, nujersi tämä musta armeija vastarinnan täydellisesti. Ensin etelän örkkiheimot, jotka yrittivät villin raivon ja henkitaikuuden turvin pysäyttää näitä tunkeutujia, alistettiin Nimettömän Kuninkaan tahtoon. Edes Gehennan, tuon pahuuden ja kauhun pohjattoman kuilun hirveydet eivät mahtaneet mitään, vaan nekin valjastettiin palvelemaan Ainoan Kuninkaan tahtoa. Talviolan kaupungin raunioihin kohosi ensimmäisen vuoden aikana kammottava linnoitus, noituuden torni, Caer Morai.

Yhä pohjoisemmas vyöryivät pahuuden joukot, kunnes viimein Sarastuksen Taistelussa haltioiden ja kääpiöiden liittoutuneet armeijat pysäyttivät etenevän pimeyden. Aamu oli saapunut - tai ainakin toivo siitä. Silti Nimettömän Kuninkaan joukot moukaroivat yhä vetäytyviä haltia- ja kääpiöjoukkoja, eikä loppua ole näkyvissä. Aina, kun vihollinen saadaan pysäytettyä, saapuu Kuningas itse taisteluun - pitkä kuin talvi, kauhistuttava kuin yö, noiduttuun teräkseen ja pimeyteen verhottu, palavasilmäinen noitakuningas, jonka taikuus ja mahti musertavat vahvimmankin haltiavelhon, jonka miekka sivaltaa läpi parhaimmankin kääpiöpanssarin kuin ukkonen.

Vain yksi asia voi pysäyttää Nimettömän Kuninkaan: Ikuisuus. Muinainen ase, jonka alkuperä on kadonnut historian hämärään.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License