Pelimekaniikasta

Palopuhe Pelimekaniikasta

Olen tullut siihen tulokseen, että tässä porukassa on suunnilleen kolme tapaa suhtautua eri pelien systeemeihin. Ensimmäinen tapa on katsoa niitä pelkästään PJ:tä ja pelaajia inspiroivina juttuina, joilla ei tämän jälkeen ole väliä. Toinen tapa on tutkiskella niitä taktisena elementtinä, sillä näkökulmalla, että säännöt muodostavat ihan oman pelinsä, joka on hauska ja jossa voi pärjätä. Kolmas tapa (joka taitaa olla nyt vain minun päässä) on se, että pelin säännöt olennaisesti vaikuttavat (tai pitäisi vaikuttaa) siihen miten pelitapahtumat muotoutuvat. Toisinsanoen yksi sääntöjen tarkoitus on ohjata peliä. Toinen peli tekee tragedioita (Polaris) ja toinen bildungsromaneja (D&D, Varjot) jne.

Mitä tämä näkökantojen moninaisuus sitten aiheuttaa? Sitä, että me emme ollenkaan ymmärrä toisiamme kun säädämme ja kinaamme taas jostain sääntöjutusta. Jos otetaan esimerkkinä Menneisyyden Varjojen avaimet (mikä on se yleisin kiistakapula), niin osasta on ihan hirveän vastenmielistä käyttää niitä, kun ne "pakottavat" ja "rankaisevat" jos ei halua pelata niiden mukaan. No, yllätys: Minun mielestäni näin on tarkoituskin tapahtua, sillä avaimet pyrkivät tekemään peliä, joka etenee nopeasti, on kokolailla suoraviivaista ja jossa eri ominaispiirteitä hahmoista tuodaan esiin jatkuvasti. Toinen on DitV:n konfliktimekaniikka. Sen on tarkoitus luoda kerrontaa ja tuskallisia seurauksia hahmojen teoista. Ja sen se tekee, mutta kakkostyypin pelaajalle ei tarjota taktisia elementtejä ja ykköstyypin pelaaja joutuu kärsimään pelimekaniikan tuottamista seuraamuksista, eikä pelimekaniikan inspiroimista seurauksista.

Miksi tämä on uhkaavaa tuon yllämainitun, ensimmäisen katsantokannan omaaville? He varmaan voivat korjata minua, mutta oletukseni on se, että tuo pakottaa käyttämään sääntöjä jatkuvasti. Ne eivät ole enää inspiraatiota varten. Peli onkin totaalisesti erilainen kuin muut pelit, heti kun sen säännöt ovat käytössä. Nyt sitten tätä opetellessa on sorruttu siihen, että pelataan pelkkiä sääntöjä, eli suurin osa ropettamisesta on mekaniikasta puhumista. Tämä ei ole hyvä tilanne ja tuntuu, että ihmiset yhdistävät sen mitä minä peleiltä haluan yksinomaan tuohon sääntövänkäykseen.

Miksi minä sitten yritän saada tälläisiä sääntöjä läpi? Koska ainoa tapa, millä erilaisia pelityylejä ollaan saatu aikaan on se, että otetaan sopivat säännöt ja aidosti käytetään niitä. Jos säännöt ovat vain inspiraationa, niin peli on aina samanlainen.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License