Saran Päiväkirjat
66e6f5dadd22eafc07c3ecd63ec31d40_zpsbac293e2.jpg?t=1411465545

Rakas Päiväkirjani Uudella Maalla Päivä 1

Tuhannesti anteeksi etten ole asettanut sinulle ajatuksiani pitkään aikaan. Matka uudelle maalle on ollut raskas ja asettuminen tänne ei ole ollut helppoa. Uudelle maalle kysyt? Noh. Minun ja Luminarin oli pakko paeta Kertonmaalta, ei niin että kaipaisin takaisin mutta myönnän mieleni olevan haikea. Kertonmaa olisi voinut olla hyvä paikka asua. Hyvä paikka ellei sota olisi raadellut sitä kauhujen näyttämöksi… ”Ellei” on niin kaihoisa sana, eikä meille ole annettu mahdollisuutta suuntaan tahi toiseen, mutta ehkä nyt. Mutta karkaan asioiden edelle, anteeksi rakkaani. Pakenimme laivoilla yli suuren meren tänne uudelle mantereelle, vai onko kyseessä saari en tiedä. Matka oli loputtoman oloinen ja olen kuullut että vain pieni osa selviytyi. Olen yrittänyt olla ajattelematta matkan varrelle jääneitä. Meidän – minun on pysyttävä vahvana nytkin kun on vaikeaa. Me olemme matkalla parempaa. Tästä tulee hyvä…

Minua haetaan Luminarin luo! Jatkan myöhemmin, minun on riennettävä.. Anteeksi Rakas päiväkirjani.. Luminari tarvitsee minua!


Rakas Päiväkirjani Uudella Maalla Päivä 1 jatkuu

Luminari on valittu parantajakollegion johtoon! Olen pakahtua onnesta! Tämä piristää häntä varmasti ja piristystä hän kaipaakin. Tämä on ollut erityisen raskasta Luminarille – hän on menettänyt enemmän kuin kukaan – eikä vähiten minun vuokseni. Luminari on niin hyvä minulle mutta elämä on ollut niin julma hänelle. Mutta nyt kaikki tulee olemaan paremmin. Kun me olemme yhdessä ja autamme toisiamme mikään ei ole meille mahdotonta. Nyt ensin selvitämme mitä on tapahtunut Lars Kuolettajalle – hän on kylän johtava nekromanceri – ja parantajakollegion vanhalle johtajalle Helgalle. Yritin auttaa Luminaria tutkimaan heitä ja ilman ongelmia hän selvittikin että kyseessä oli erikoislaatuinen sieluastia loihdinta. Rakas päiväkirja, Luminari on niin taitava ja uskon että sain autettua häntä, tunnenhan tämäntyyppiset loihdinnat entisestä elämästäni.. Ja Ao Run kuiskii niistä edelleen kivien raosta.

Rakas päiväkirjani, haluan kertoa sinulle muutamasta muustakin henkilöstä jotka tapasin. Kapteeni Elohopea oli mukavan oloinen kääpiö joka asetti Luminarin toimeensa, selkeästi asiansa osaava mies jolla on silmää Luminarin taidoille. Luminari hämmentyi tehtävästä aluksi ja ilokseni voin sanoa että tuin häntä tarttumaan toimeen. Luminarin esitystapa on edelleen hieman jäykkä muiden kanssa, hän on minulle niin kiltti että hän ei osaa varmaankaan jakaa ystävällisyyttään, joten pyrin hieman pehmentämään hänen ilmaisujaan. En usko että kukaan ymmärsi Luminaria väärin. Olen iloinen! Paikalla oli myös vanhempi puolituinen Roblu, Kapteenin avustaja uskoakseni sekä hieman erikoislaatuinen kääpiö Aspar joka ei puhu ja viestii liitutaulun välityksellä. Kapteeni Elohopea herättää selkeästi kunnioitusta näissä kahdessa, asia joka toki hieman arveluttaa Luminaria joka on tottunut olemaan itsenäinen. Meidän tulee kuitenkin oppia luottamaan muihin tässä uudella maalla jossa meillä ei ole ystäviä mutta monia vaaroja. Uskon että voin luottaa Kapteeni Elohopeaan ja en usko pahuuden asuvan tämän tovereidenkaan sydämissä.

Luminarin ottaessa ohjat käsiinsä parantajienkolleegiossa ja Kapteeni Elohopean palatessa työtehtäviensä pariin. Olen päättänyt tutustua paikkaan jossa Lars Kuolettaja löydetään. Mielestäni on hyvä käydä paikalla jossa hänen kimppuunsa käytiin, ehkä sieltä löytyisi jäämiä loihdinnasta joka on näinkin voimallinen. Lähden siis nyt sinne ja kerron sinulle Rakas päiväkirjani mitä löysin kun palaan. Minusta tuntuu nyt hyvältä, tuntuu kuin auttaisin Luminaria ja olisimme päässeet osaksi tätä uutta, parempaa, maailmaa. Kerron pian mitä löysin, nyt minun on riennettävä!


a24e536d4dcfa6df6c3cc3f45f02dc35_zpsb82ed13a.jpg?t=1411554636

Rakas Päiväkirjani Uudella Maalla Päivä 1 jatkuu

Rakas Päiväkirjani anna anteeksi vapiseva käteni. Olemme kohdanneet kauheita asioita täällä uudella maalla. Pelkään että uusia asioita on paljastunut ja paljastumassa. Pelkään ettemme ole täällä turvassa. Voi Luminari, kuinka meidän käy?

Löysimme sen hirviön joka oli Lars Kuolettajan ja Parantaja Helgan hengen vangitsemisen takana. Kammottava Haltuunnottaja kuvottava lonkerohirviö joka pureutui uhriensa… en voi… en saa sanottua… se oli liian pahaa. Voin vain toivoa että Luminari löytää keinon Larsin ja Helgan henkien palauttamiseen… Voi luoja millaiseen paikkaan me olemme päätyneet… Ehkä minun on helpompi olla jos kerron sinulle, Rakas päiväkirjani, kuinka päädyimme kohtaamaan tuon olennon… Joka liikkuu ja elää edelleen… Anteeksi mutta en saata kuvata….

Löysimme olennon ja onnettoman maalaisen joka kantoi sitä mukanaan läheltä peltoa josta Lars Kuolettaja oli löydetty. Pellolle jonne menin löytyi jälkiä tapahtumien kulusta, kohtalon saattelemana myös Luminari ja Elohopea seurueineen saapui sinne. Aspar löysi maasta murtuneen symbolin joten kutsuin paikalle yhden Taivaan Hukista ja pyysin sitä johdattamaan meidät sen kantajan luo. Näin hukka tekikin ja kohtasimme joukon maalaisia, joukossa myös olennon onnettoman kantajan. Maalaiset peljästyivät hukkaani – jälleen olin typerä ja varomaton – joten laskin sen menemään, ensin kuitenkin olin saanut aikaan peljästyksen ja vaikeutettua näin Luminarin tehtävää epäillyn löytämisestä maalaisten joukosta. Tällöin lumouskatseeni osoitti arvonsa ja sain osoitettua joukossa illuusioiden alle kätkeytyneen olennon, joka myöhemmin tuli paljastumaan tuoksi hirvitykseksi joka nyt on Luminarin laboratoriossa. Lyhyen kohtaamisen jälkeen jouduin kutsumaan Ilman kun olento pakotti uhrinsa pakenemaan meitä… En saata olla iloinen mitä seurasi.. elementaaliset ystäväni auttoivat Luminaria ja Elohopean seuruetta kukistamaan ilmestyneen hirvityksen.

Löysimme - Aspar jälleen tarkkaavaisine silmineen - jalokivet joihin uskon Lars Kuolettajan ja Helgan henkien olevan vangitun.. Ehkä myös onnettoman maalaisen joka oli jäänyt hirvityksen vangiksi ja olisi nyt menehtynyt minun toimieni johdosta – ellei Luminarin valpaan huomion ja parantajantaitojen kautta hänen henkeeään oltaisi pelastettu. Olemme kuljettaneet olennon Luminarin laboratorioon, en tiedä syytä miksi, toivon ettei Luminari käytä enempää aikaa olennon kanssa kuin on välttämätöntä. Voi Rakas päiväkirjani, pelkään että vastuuntuntoisuus on ajamassa Luminaria synkille vesille… Mitä minun tulisi tehdä, mitä minä voin tehdä… Vihaan tatä uutta maata ja sen paljastamia kammoja. Vihaan tätä… Vihaan…

Rakas päiväkirjani, lupaan sinulle olla vahva. Uskon että voin olla avuksi, Luminarille ja kylän väelle. Lupaan olla vahva. Alan pian jauhaa jalokiviä jotta saamme palautettua, jos Pelor sallii, henget ruumiisiin. Larsiin ja Helgaan, miksi pelkään kutsua heitä nimeltä? Pelkäänkö epäonnistumista? Luminari osaa kaiken niin hyvin, emme voi epäonnistua! Niin kauan kuin jaksamme uskoa kaikki kääntyy hyväksi. Lupaan uskoa. Lupaan. Nyt minun on jatkettava, Rakas päiväkirjani. Toivo meille onnea!


Rakas Päiväkirjani Uudella Maalla Päivä 1 jatkuu

Rakas päiväkirjani! Me onnistuimme! Lars ja Helga ovat elossa ja hyvissä voimissa! Voi Luminari on niin taitava! Me onnistuimme! Mikään ei ole mahdotonta! Kirjoitain pian lisää! Lupaan!


514e567d0bbe3b149f774b2ae27cec8e_zps8f1aa97d.jpg?t=1411468313

Rakas Päiväkirjani Uudella Maalla Päivä 1 jatkuu

Anteeksi Rakas päiväkirjani. En ole… en… Olento on kuollut. Se seurasi Luojaansa joka on merenalla. Sen väki… Sekasikiökansa mustekalojen ja goblineiden… Se.. Kävi kimppuumme. Kylän kimppuun mutta Kapteeni torjui hyökkäyksen ja ystäväni Vesi varmisti että ne ovat tosiaan poissa. Perääntyneet temppeliinsä jossa Luojaa palvotaan. Maailma on ollut niin paha Luminarille. Hän ei tiedä enää.. osaa arvostella.. Mitä minun pitäisi tehdä… mitä minä voin tehdä?

Olemme kaikki väsyneitä kaiken tapahtuneen jälkeen. Niin kovin väsyneitä. Luminari kehittää edelleen juomaa jolla voisimme torjua vaaran joka uhkaa meitä mereltä… Rakas Luminarini, miksi sinun pitää olla niin raaka itsellesi? Luminari lupasi nukkua, jättää virkistävät aineet pois ja juoda vain juoman joka suojelee häntä uniltaan…. Suojelee unilta…. Voi Pelor miksi koettelet Luminaria niin, edes unet eivät jätä häntä rauhaan.. Tämä on niin väärin… niin kovin väärin. Anteeksi Rakas päiväkirjani, myös minä olen väsynyt. Haluaisin jättää tämän kauhujen maan. Paeta ja peata rakkaan Luminarini kanssa, löytää jonkin pienen piilon meille… vain meille… josta kukaan tai mikään ei meitä löytäisi… meidän oma paikkamme tässä maailmassa jossa on niin paljon väärää. Rakas päiväkirjani, aion nyt nähdä unta tuosta turvapaikasta ja huomenna olen taas vahva. Luminari tarvitsee minua, maaima on niin julma ja paha… niin kauhistuttavan paha…


e0ede5f033138d8ca29ac83ad89505cf_zps55009458.jpg?t=1411540418

Rakas Päiväkirjani Uudella Maalla Päivä 2

Rakas päiväkirjani… en tiedä mitä minulta odotetaan. Kapteeni Elohopea on asettanut minut viestinviejäksi itsensä ja Paroni Höpöheinän väliin ja hän pyysi minua viemään viestiä uhkaavasta vaarasta… Mutta kun vein viestiä Paroni vaikutti… ajattelevan aivan muuta…

Palaan aamuun Rakas päiväkirjani, ehkä niin ymmärrän itsekin. Luminari lepäsi levollisena edelleen, Pelorille kiitos ja Sehaninelle siunausta, ja niinpä sain valmistettua aamupalaa ja keskusteltua hetken Au Runin kanssa. Kapteeni Elohopea saapui luokseni ja kertoi että Örkit olivat lentäneet suurilla lepakoilla, uhanneet kyläämme hävitykselle ellei kahdessa päivässä heille palautettaisi taikasauvaa. Myöhemmin sain kuulla että kyseessä oli Amiraali Lepän joukkion varastama suuren hissin kontrollointi sauva, mutta aamulla olin lähinnä kummissani. Olin iloinen luottamuksesta joka minulle asetettiin. Luminari heräsi tällöin ja riensin hänen luokseen. Voi miten kauheasti yö painaakaan Luminarini päällä! Mitä minun pitäsii tehdä? Sydämeeni sattuu niin nähdä miten raskas taakka, miten julma maailma… En tiedä mitä minulta odotetaan mutta minä löydän kyllä keinon saada kaiken taas hyväksi! Loihdinta? Jumalainen ihmeteko? Sopimus ulkopuolisten kanssa? Olen valmis mihin vain… kun Luminarin arvet ovat parantuneet on kevyempää, helpompaa… Ihmiset näkevät kuinka hyvä hän on myös hengeltään ja… Luminarin ei tarvitse pakottaa itseään kantamaan niin paljoa… Minä voin auttaa… yhdessä me voimme tehdä mitä vain… Minä ja Luminari… Rakas Luminari

Menin siis Paroni Höpöheinän luo, kerroin viestin. Viihdytin häntä ja tanssin hänelle… Myönnän että mieleeni nousi outoja ajatuksia ja pelkoja, mutta ne olivat aiheettomia, Paroni käyttäytyi hillitysti ja osasi arvostaa kutsujan kykyjäni… vaikkakaan en voinut olla ajattelematta että hänen katseensa… Rakas päiväkirjani, olen tottunut katseisiin… uuden kotimme johtajan katse… myönnän että pelkäsin, mutta kaikki on hyvin… Minulta odotetaan neuvoa, Rakas päiväkirjani… olen neuvonantaja Paroni Höpöheinälle

b9b950d173a9cd6cd88ec64cc6cbfd2e_zpsc8ac3138.jpg?t=1411632652

Rakas Päiväkirjani Uudella Maalla Päivä 2 jatkoa…

Kokoonnuimme Neuvoston istuntoon. Luminari parantajien edustajana, Paroni Höpöheinä johtajanamme, Kapteeni Elohopea vastaten turvallisuus kysymyksiin ja laivasto asioihin, Helga entisenä parantajien johtajana ja nyt virasta luopuvana, Elemo Ansar tuomarina ja kirjurina ja Chuck Nolan kirkollisena edustajana… Näiden lisäksi paikalla olin minä Paroni Höpöheinän avustajana, turvallisuutta ylläpitävät Erik ja tummaan vaateparteen pukeutunut kääpiö jolla oli Kapteeni Elohopean suositus sekä Amiraali Lepän avustaja Aspar.

Rakas Päiväkirjani, jouduin avustamaan Paroni Höpöheinää ymmärtämään Luminaria. En ymmärrä miten seurueemma mieli on niin synkistynyt ja sydän mustunut että korvat kuulevat pahaa siinä missä sitä ei ole tarkoitettu… Tokihan Luminari on suora, mutta vastuun taakka on niin raskas… noh he pian oppivat varmasti tuntemaan ja arvostamaan Luminaria, näin uskon. Ensisijaisen tärkeää on suojella kyläämme uhilta. Merelle asetetaan suojavallia laivojen raadoista, kun Amiraali Leppä palaa niin selvitetään millainen uhka Örkeistä on ja siihen asti Kapteeni Elohopea suojelee meitä lentäviltä vihollisilta. Luminari haluaa sivuuttaa neuvoston ja toimia itse… pelkään että Luminari ei ymmärrä että hän on jo jaksamisensa äärirajoilla… Meidän on annettava Paronin kantaa vastuun taakkaa, Kapteenin huolehtia turvallisuudestamme…. me emme voi tehdä itse kaikkea…

Rakas päiväkirjani, uskon että Luminari todellakin haluaa pois täältä, muurien ulkopuolelle. Puhuu kuin haluaisi mennä yksin… seuraan häntä minne vain… minne vain Luminari meneekään… En halua olla enää erossa, kummankaan meistä ei ole hyvää olla yksiin… Maailma on ollut niin paha Luminarille mutta nyt me teemme tästä paremman, nyt me olemme yhdessä ja mikään ei ole meille mahdotonta…

b2236ff21a77038634253339e6474830_zps7c98018e.jpg?t=1411632668
Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License