Sivupolkuja

Aavikon Sydän

MAPTEMPLATE002.jpg

Aavikon sydän on rannikkoa hallitsevan viidakon ”aukossa” lepäävä kaupunki. Kaupungin läpi kulkee makeavetinen ”kanjoni”, esiin kaivettu maanalainen järvi, josta kerätään kaupungin tarvitsema vesi puhdistamoihin. Kaupungin pohjoisosassa, järven rannalla, on linnoitettu kumpu, jonka kummallakin puolella ”vedenpuhdistamot”. Vedenpuhdistamojen, eli ”Vesitornien” kristallinkirkas vesi on elinehtona koko kaupungille ja sillä uskotaan olevan jopa mystisiä vaikutuksia; kuten taudeilta suojaaminen kyky. Taateliviljelmät ympäröivät kaupunkia ja sen sisäpihoilla on joukoittain pieniä puutarhoja. Matala tiilistä ja kivistä koottu muuri ympäröi kaupunkia ja suurinta osaa viljelmiä. Kaupungin pohjois-, itä- ja länsipuolella on tiheä viidakko jota kaupungin väestö on harventanut viimevuosina noin kymmenen mailin alueelta. pohjoisessa onkin saavutettu meri ja sinne on muodostunut erillinen satama. Etelässä aavikko on kivistä ja pienten ohdakkeisten kuivien pensaiden täplittämä. Kauempana etelässä alkaa suuri hiekka-aavikko, Bael Turathin keisarikunnan alue joka on muuttunut aroista aavikoksi yhden sukupolven aikana sodan seurauksena.

Kaupunki on yksi kääpiöiden kadonneista kaupungeista, mutta se hävitettiin melkein maan tasalle käärmesyntyisten toimesta. Noin sata vuotta sitten Bael Turathin uudisasukkaat yhdistivät voimansa paikallisten aavikon asukkaiden kanssa ja nostattivat kaupungin muurit uudelleen. Suolakauppa haltioiden kanssa nostatti kaupungin pian tärkeään rooliin, samalla kasvatti kaupungin merkitystä orjakaupassa. Kaupungissa toimii joukko hyvin taidokkaita käsityöläisiä, erityisesti lasi ja savuke valmistajia. Kun Arhosian ja Bael Turathin sota alkoi vuosia sitten, käärmesyntyiset piirittivät kaupunkia lyhyen aikaa. Kuitenkin kaupunki säästyi hävitykseltä ja kaksi vuotta kestäneen kärsimyksen jälkeen käärmesyntyiset jatkoivat matkaansa, yhtyäkseen Bael Turathia hävittäviin joukkoihin.

Kaupungin merkittävin rakennus linnoituksen lisäksi on suuri, yhä rakenteilla oleva Pelorin moskeija jonka kalkkikivinen runko on louhittu kaupungin perustuksena toimivasta kalliosta. Itseasiassa suurin osa julkisista rakennuksista on rakennettu kaupungin alta louhituista kalkkikivi lohkareista, samanaikaisesti muodostaen kaupungin alle kilometreittäin tunneleita ja ”gallerioita”. Suurin osa gallerioista toimii varastoina, oliiveille ja oliiviöljylle, sekä suurelle joukolle panimoiden tuotteita.

Kaupungin sää elää kahta päävaihetta, jotka jakaantuvat kahtia ”vuodenaikoihin”. ”Kuiva kausi” alkaa keväällä, kun tuuli puhaltaa etelästä, tuoden mukanaan kuivaa ilmaa ja ajoittaisia hiekkapilviä, kesän myötä tuuli heikkenee ja kuumuus nousee entisestään, kuivattaen entisestään kaupungin pakahduttavaa ilmanalaa. ”Kostea kausi” alkaa Syksyllä kun tuuli puhaltaa pohjoisesta ja tuo mukanaan pilviä ja voimakkaan sateen. Aavikko punertaa useita viikkoja, kaupungin eteläpuolelle kohotessa laajoja veriruohon alueita. Talven myötä sateet heikkenevät ja yöt kylmenevät vajoten joskus jopa pakkasen puolelle.

Lähistöllä idässä on haltioiden suolakaivos, kuivaneen järven rannalla, johon haltiat ostavat orjia.

Lännessä pitkin rannikkoa on Nerathin keisarikunta, itsenäinen ihmis-valtakunta Bael Turathista, joka on aavikon sydämen tärkein kauppakumppani. Aavikon sydämen aateliset ovat feodaalisessa suhteessa Bael Turathiin ja kaupungin väestä nostetaan tasaisin väliajoin väkeä sotaväkeen ”pohjoista keisarikuntaa” vastaan.

Läntiset maat ovat viljavien niittyjen, paksujen metsien ja kirkkaitten järvien maa. Maata täplittävät pienten maatilojen rykelmät. Nerathin armeija koostuu suurelta osin ritareista joita tukee maalaisista koostuva nostoväki.

Viimeisin taistelu käytiin Nerathin rajalinnakkeen omistuksesta, joka muuttui pitkälliseksi piiritykseksi joka on jatkunut nyt taukoamatta viisi vuotta. Suurin osa linnoituksen piirittäjistä on palannut nyt Aavikon sydämen kautta ja suuri joukko on myös jäänyt kaupunkiin asumaan. Kautta koko piirityksen varsinainen kauppa Nerathin kanssa on jatkunut taukoamatta.

Pronssisen patsaan tapaus

Kansoista

Suuret kansat; (Siunattuja, Pyhiä, Jumalien kaitsemia etc…)
Tiefling, Eladrin, (Deva)

Arvokkaat kansat; (Aina vapaita, arvokkaan kanssan edustajaa ei voi omistaa.)
Elf, Dwarf, (Drow)

Arvostetut kansat;
Half-Elf, Half-Orc, Warforged, Goliath, Gnome, Genasi*, (Kalashtar)

Arvottomat kansat;
Humans, Halflings, (Changelings), Shifters, (Dragonborn)

Kansata jotka on kursivoitu ovat PHB rotuja, jotka ovat näkyvimpiä alueella, yleisimpiä ovat juuri Tiefling, Dwarf, Human ja Halfling kansat. (Suluissa) olevien kansojen edustajia ei tiedetä olevan Aavikon Sydämessä.

Kaupungin eliitti koostuu pääosin Tieflingeistä ja Dwarf kauppiaista, ehdottomasti suurin osa orjista ja palvelijoista on Human ja Halfling kansojen edustajia. Kaupungin gladiaattori areenalla kamppailemassa näkee eniten Human, Half-Orc, Goliath ja Shifter kansojen edustajia, vain poikkeus tapauksissa kamppailuun osallistuu Tieflingejä ja tällöin he ovat ”naamioituja hahmoja”.

*Genasit ovat kotoisin Basaltti - demiplanelta joka tuli esiin viimeisimmän sodan aikana. Tämä on erittäin pieni todellisuuden taso, pitäen sisällään käytännössä valtavan kuivan aron ja sen keskelle muodostuneen pienen kaupungin, jossa asuu pääosin Eladrineja, Gnomeja ja Genaseja. Kaupunki on hyvin muinainen kaikilla mittapuilla, mutta kaupungin asukkaat eivät luonnostaan poisti itse kaupungin alueelta. Kaupungin keskellä lepää valtava sisiliskoa tai varaania muistuttava patsas jonka ympärille on muodostunut kultti, Tämä kultti on tunnettu Aavikon sydemessä ja tässä patsas on tulkittu Torog -jumalan heijastumana maailmassa.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License